Syntynyt 1986 Naganossa, Japanissa
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Auttoisissa
Komugi Ando (s. 1986) on kuvataiteilija ja tarinanker\u00e4\u00e4j\u00e4. H\u00e4n on kotoisin Japanista tulivuoren rinteelt\u00e4. Komugi asuu ja ty\u00f6skentelee Auttoisilla, Suomessa.\nT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n ty\u00f6skentelee keramiikkapohjaisten el\u00e4inveistosten ja installaatioiden parissa, jotka tarinoivat ja laulavat hahmojen omia huvittavia tarinoita. Teosten aiheina h\u00e4nt\u00e4 kiinnostavat arjen selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tunteet, ihmisten inhimillinen ep\u00e4t\u00e4ydellisyys.
Minusta on lohdullista ajatella ett\u00e4 olemme kaikki viljonkoja ja roopeseti\u00e4. Kompastumme aina samoihin el\u00e4m\u00e4n kompastuskiviin ja ihmettelemme joka kertaa. Niin mahdottomia ja niin inhimillist\u00e4.\n<\/p>\n\n
Born 1986 in Nagano, Japan Syntynyt 1985 Tampereella Born in 1985 in Tampere Syntynyt 1986 Petroskoissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Born in 1986 in Petrozavodsk, Russia Syntynyt 1964 Tammisaaressa Born in 1964 in Eken\u00e4s Syntynyt 1968 Helsingiss\u00e4 Born in 1968 in Helsinki Syntynyt 1962 Kuusij\u00e4rvell\u00e4 Born in 1962 in Kuusij\u00e4rvi Syntynyt 1973 Kouvolassa Born in 1973 in Kouvola Syntynyt 1969 Joensuussa Syntynyt 1976 Kirkkonummella Born in 1976 in Kirkkonummi Syntynyt 1968 H\u00e4meenlinnassa Born in 1968 in H\u00e4meenlinna Syntynyt 1958 Sallassa Born in 1958 in Salla Syntynyt 1977 Forssassa Syntynyt 1955 Riihim\u00e4ell\u00e4 Born in 1955 in Riihim\u00e4ki Syntynyt 1964 Kuhmoisissa Born in 1964 in Kuhmoinen Syntynyt 1955 Joutsassa Born in 1955 in Joutsa Jemina Lindholm on syntynyt 1991 Loimaalla Jemina Lindholm was born in 1991 in Loimaa Kaura Raudaskoski was born in 1990 in Naantali \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1978 Born in 1978 in Riihim\u00e4ki \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1967 Helsingiss\u00e4 Born in 1967 in Helsinki \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1973 Helsingiss\u00e4 Born in 1973 in Helsinki \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1973 Soinissa Born in 1973 in Soini \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1964 Kuopiossa \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1994 Imatralla Born 1994 in Imatra \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1964 Janakkalassa Born in 1964 in Janakkala \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1973 H\u00e4meenlinnassa Born in 1973 in H\u00e4meenlinna \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1982 Yl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4 Born in 1982 in Yl\u00f6j\u00e4rvi \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1977 Raumalla Born in 1977 in Rauma \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n Syntynyt 1974 Oulaisissa Born in 1974 in Oulais \n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"class_list":["post-284","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=284"}],"version-history":[{"count":146,"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":496,"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/284\/revisions\/496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nayttelyt.arshame.com\/nayttamo2022\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nLives and works in Auttoinen\n
Komugi Ando (b. 1986) is a visual artist and storyteller. He is from Japan on the slope of a volcano. Komugi lives and works in Auttoinen, Finland.\nShe is currently working on pottery-based animal sculptures and installations that tell and sing the characters \u2019own amusing stories. The subjects of the works interest him in the inexplicable feelings of everyday life, the human imperfection of people.\n
I find it comforting to think that we are all slivers and roopesets. We always stumble upon the same stumbling blocks in life and wonder every time. So impossible and so human.<\/span>\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nELINA AUTIO<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Valkeakoskella
Olen Valkeakoskella asuva ja toimiva kuvataiteilija. Ty\u00f6skentelen maalauksen, veiston ja installaation keinoilla monin eri materiaalein ja mittakaavoin. Teoksissani toistuvat kokoamisen, kannattelemisen, rikkoutumisen ja haurastumisen vuorottelevat eleet; eri asteinen koossa pysyminen. Viimeisimm\u00e4t ty\u00f6ni ovat konstruktivistisia, tukirakenteen kaltaisia kertopuuveistoksia, jotka olen toteuttanut puuveiston tekniikoin osista ja liitoksista kooten. Olen my\u00f6s eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6skennellyt paperille, ja esitt\u00e4nyt veistosten rinnalla vesiv\u00e4rimaalauksia, kollaaseja ja piirustuksia<\/p>\n\n
\nLives and works in Valkeakoski\n
I am a visual artist living and working in Valkeakoski. by means of painting, sculpture and installation of the method with many different materials and scales. In my works, the alternating gestures of assembling, supporting, breaking, and fragility are repeated; varying degrees of retention. My most recent work is constructivist, support structure-like multiplicative sculptures that have been assembled from the parts and joints I make in woodcarving. I have also increasingly worked on paper, presenting watercolors, collages and drawings alongside sculptures<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nJESSE AVDEIKOV<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
Viime aikoina olen maalannut \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 sek\u00e4 tehnyt kirjontaa, jossa sovellan taidemaalarin ajattelua ja siksi kutsun kirjontat\u00f6it\u00e4 my\u00f6s lankamaalauksiksi.
K\u00e4sittelen taiteessani muun muassa yst\u00e4vyytt\u00e4, nautiskelun t\u00e4rkeytt\u00e4, yksin\u00e4isyytt\u00e4 sek\u00e4 syntym\u00e4\u00e4 ja kuolemaa. Inspiroidun klassisesta maalaustaiteesta, koirista, surullisten asioiden ajattelusta ja el\u00e4m\u00e4n absurdeista aspekteista. Jos osaisin kertoa miksi teen taidetta, en ehk\u00e4 tekisi taidetta lainkaan, sill\u00e4 sanat eiv\u00e4t aina ole vahvin itseilmaisun muoto. Minua kiehtoo ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 merkityst\u00e4 ja tarkoitusta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes mist\u00e4 vain. Joskus oleellisimpia ovat asiat, jotka putoavat merkitysten v\u00e4liin.<\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki\n
Recently, I have been painting in oil paints as well as doing embroidery, where I apply the thinking of a painter and that is why I also call embroidery works as thread paintings.
In my art, I deal with, among other things, friendship, the importance of pleasure, \nloneliness, and birth and death. Inspired by classical painting, dogs, thinking about sad things, and the absurd aspects of life. If I could tell you why I make art, I might not make art at all, because words are not always the strongest form of self-expression. I am fascinated by the idea that meaning and purpose can be found almost anywhere. Sometimes the most important are the things that fall between the meanings.<\/span>\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nSUSANNE GOTTBERG<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
We Stand Together
Susanne Gottbergin (s.1964) n\u00e4yttely on tiukasti kiinni nykyhetkess\u00e4. Kuten n\u00e4yttelynimikin sen jo ilmaisee; mist\u00e4\u00e4n muusta ei voi olla varma kuin siit\u00e4, ett\u00e4 olemme keskell\u00e4 jotakin kollektiivista ja historiallista tapahtumaa, jonka edess\u00e4 on mahdotonta sulkea silmi\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 on my\u00f6s kummunnut Gottbergin tarve luoda teoksia, joiden fyysisyydest\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lohtua, ja toisaalta maalauksia, jotka tyynnytt\u00e4en tuudittavat meid\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n turvaa sisimm\u00e4st\u00e4mme.
Gottbergin puulle maalatut, omakuvaan taipuvat heijastuksenomaiset teokset tuovat mieleen v\u00e4reilev\u00e4t vesilammikot. Kuten vedenpinta taivuttaa peilikuvan toiseksi, niin tekee Gottbergin k\u00e4denj\u00e4lkikin. N\u00e4in teoksiin kerrostuu monitahoinen todellisuus \u2013 niiss\u00e4 on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 kuvajaisen, joko sen fyysisyyden kautta, subjektiivisena tulkintana tai vain viitteellisen\u00e4 objektina. T\u00f6iss\u00e4 on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 liike, ja sen tilallisuuden kautta kulkeva l\u00e4heisyyden tunne. N\u00e4in maalaus peilaa my\u00f6s katsojaa itse\u00e4\u00e4n, ja teoksen pinta rakentaa tilaisuuden tunnun maalaukseen.
Gottberg valmistui Kuvataideakatemiasta 1989 ja piti samana vuonna debyyttin\u00e4yttelyns\u00e4 Helsingiss\u00e4. Vuonna 1991 Gottberg sai Suomen taideyhdistyksen dukaattipalkinnon ja h\u00e4net valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 1994. Gottberg on pit\u00e4nyt lukuisia yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 Suomen lis\u00e4ksi Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa ja Espanjassa. H\u00e4nen teoksia kuuluu useiden merkitt\u00e4vien museoiden, kuten Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin taidemuseo HAMin, Saastamoisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Amos Andersonin taidemuseon ja Trondheimin taidemuseon kokoelmiin.<\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki\n
We Stand Together
Susanne Gottberg\u2019s (b. 1964) new paintings are a powerful reflection of our present reality. As the title suggests, the only thing we can know for certain is that we are living in the midst of a collective event to which we cannot close our eyes or hearts. The historic calamity has impelled Gottberg to create art that offers solace both through its intense physicality and by urging us to look deep within ourselves.
Gottberg\u2019s self-portrait-like paintings are reminiscent of pools of water. Just as a pool distorts the image it throws back, so too does Gottberg\u2019s style of brushwork. A manifold reality unfolds in her paintings \u2013 the image we see could be a physical mirage, a subjective impression, or an abstracted object. Her paintings invoke a vivid sense of movement and sense of intimate proximity. Her paintings thus enfold and throw back reflections of the viewer, evoking an encounter-like event.
Gottberg graduated from Helsinki\u2019s Academy of Fine Arts and held her debut exhibition in Helsinki in 1989. She received the Finnish Art Society\u2019s Ducat Prize in 1991 and won the title of Finland\u2019s Young Artist of the Year 1994. Gottberg has held numerous solo exhibitions in Finland, Sweden, Denmark, France and Spain, and her work is found in many major collections including Kiasma Museum of Contemporary Art, Helsinki Art Museum HAM, the Amos Anderson Art Museum and Trondheim Art Museum.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nMAIJA HELASVUO<\/h2>\n
\nAsuu Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ty\u00f6skentelee Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Riihim\u00e4ell\u00e4
Teos on kosketuksen kuvaus. Kuuma lasi puhalletaan betonimaisemaan. Maisema palaa kosketuksesta, jokaiseen lasiin j\u00e4\u00e4 j\u00e4lki maisemasta.<\/p>\n\n
\nLives in Hyvink\u00e4\u00e4 and works in Hyvink\u00e4\u00e4 and Riihim\u00e4ki\n
The work is a description of touch. Hot glass is blown into the concrete landscape. The landscape burns from touch, every glass leaves a mark of the landscape.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nISMO HYV\u00c4RINEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Hattulassa
El\u00e4m\u00e4 on kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, mink\u00e4 kaikki maisemat katoavat kerran.<\/em>
Tekij\u00e4n\u00e4 itselleni tilateokseeni liittyy omakohtainen tarina. Sen lis\u00e4ksi se on tulkittavissa my\u00f6s yleisell\u00e4 tasolla. Omakohtaisuutta siihen tuo tarina omasta \u00e4idist\u00e4ni. H\u00e4n makaa hoitokodissa puolihalvaantuneena ja muistinsa menett\u00e4neen\u00e4. Muistisairaus on raa\u00b4alla tavalla pyyhkinyt pois kaikki h\u00e4nen muistonsa, h\u00e4nen kokemansa maisemat. J\u00e4ljell\u00e4 ovat vaan pelk\u00e4t raamit, pelkk\u00e4 vahva syd\u00e4n, joka jatkaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.
Yleisell\u00e4 tasolla tulkintaan liittyy t\u00e4m\u00e4n hetken kipukohta Euroopassa. Tilateoksen p\u00e4\u00e4ty\u00f6 on nimelt\u00e4\u00e4n Tanssiin kutsu vaan v\u00e4liss\u00e4 verinen kilpi. Alunperin olin sit\u00e4 tehdess\u00e4ni ajatellut ihmisen kummallista suhdetta luontoon. Karhu symboloi nimenomaan luontoa. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan, monet tulkitsivat teoksen nimenomaan viittauksena t\u00e4h\u00e4n sotaan. Paitsi ett\u00e4 maalaus oli valmistunut jo viime syksyn\u00e4.
Suunnitellessani t\u00e4t\u00e4 teosta, yksi monista uutisista Ukrainan sodasta j\u00e4i kummittelemaan mieleeni: Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rintamalla siirrett\u00e4vi\u00e4 krematorioita tuhotakseen todistusaineistoa tekemist\u00e4\u00e4n julmuuksista. Tyhj\u00e4ksi viillettyjen maalausten rippeet ovat symboloimassa t\u00e4t\u00e4. Ihmisi\u00e4 on kadonnut, heid\u00e4n tarinansa ovat kadonneet.\n<\/p>\n\n
\nLives in Hattula and works in H\u00e4meenlinna\n
Life is like a stage where all the scenery disappears at once.<\/em>
As an artist myself, there is a personal story behind my work. Beyond that, it can also be interpreted on a general level. The story of my own mother adds a personal touch. She lies in a nursing home, half paralysed and with memory loss. The memory disease has brutally erased all her memories, all the landscapes she has experienced. All that remains is a frame, a strong heart that carries on its mission.
On a general level, the interpretation is linked to the current pain point in Europe. The main work in the space is called An invitation to dance, but with a bloody shield in between. Originally, when I was making it, I was thinking about man’s strange relationship with nature. The bear is a symbol of nature. After Russia invaded Ukraine, many interpreted the work as a reference to this war. Except that the painting had already been completed last autumn.
While planning this work, one of the many news stories about the war in Ukraine came back to haunt me: Russia is using mobile crematoria on the front lines to destroy evidence of the atrocities it committed. The remnants of the paintings that have been cut out are symbolic of this. People have disappeared, their stories have disappeared.\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nMARI ISOTALO<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
Valokuvan ja maalauksen suhde \u2013 se pieni, h\u00e4ilyv\u00e4 rajapinta kahden erilaisen median v\u00e4lill\u00e4 – kiinnostaa minua. Kuvank\u00e4sittelyll\u00e4 voi nyky\u00e4\u00e4n kuka vain luoda maalauksellisen kuvan, mutta kuitenkin fyysinen maalin levitt\u00e4minen kankaalle on t\u00e4ysin eri asia hitaudessaan ja sattumanvaraisuudessaan. Teosteni l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat aina todellisuudessa\/havainnossa ja ty\u00f6skentelyni pohjautuu valokuvaan. Kuvan fotorealistinen kopiointi ei kuitenkaan ole tavoitteeni, vaan t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on visuaalinen kiinnostavuus, alitajunnasta kumpuavien mielleyhtymien ruokkiminen ja tunnelman v\u00e4litt\u00e4minen.
Valokuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4ni jatkuvasti, etsien uusia kohteita ja kuvakulmia. Joskus pelkk\u00e4 valo, varjo tai v\u00e4ri riitt\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomioni. Aina v\u00e4lill\u00e4 joku otos nousee ylitse muiden ja valikoituu maalauksen materiaaliksi. Maalausprosessini on l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta hyvin intuitiivinen; sen aikana kuvaan ilmestyy uusia kerroksia, \u201dfilttereit\u00e4\u201d ja ulottuvuuksia, joskus surrealistisiakin elementtej\u00e4. Maalari, kuten valokuvaajakin, on kuin lavastaja, joka hienovaraisin valon, v\u00e4rin ja rajauksen keinoin voi luoda kuvaan haluamansa atmosf\u00e4\u00e4rin: uhkaavan, surumielisen, iloisen, unenomaisen tai mielikuvitusta kiihottavan.
Viime vuosien teoksissani olen kuvannut autioita, tyhji\u00e4 tai rapistuneita taloja, tiloja, rakennuksia ja rakennelmia. T\u00e4st\u00e4 johtuen olinkin eritt\u00e4in innoissani, kun sain tiet\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4ni tutustumaan entisen L\u00e4\u00e4ninhallituksen tiloihin. Tyhjien paikkojen henki, ihmisten j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t j\u00e4ljet ja ajan kerrostumat kiehtovat. Hyl\u00e4tyt rakennukset ovat er\u00e4\u00e4nlaisessa v\u00e4litilassa: niihin on j\u00e4\u00e4nyt palasia menneisyydest\u00e4, mutta uudet, joskus luvattomatkin, k\u00e4vij\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paikkoihin omia j\u00e4lki\u00e4\u00e4n. Tyhjiss\u00e4, menneisyytt\u00e4 henkiviss\u00e4 huoneissa vallitsee odottava tunnelma. Syrj\u00e4seutujen talot saattavat kasvaa mets\u00e4\u00e4 ja h\u00e4vit\u00e4 pikkuhiljaa itsekseen luonnon voittaessa, mutta kaupunkien entiset asuintalot, virastot, tehtaat ja bensa-asemat odottavat tyynesti kohtaloaan – p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 purkamisesta tai uuteen loistoon saattamisesta.<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenlinna\n
The relationship between photography and painting – that small, shaky interface between two different media – interests me. With image processing today, anyone can create a picturesque image, yet the physical application of paint to canvas is a completely different matter in its slowness and randomness. The starting points of my works are always in reality \/ observation and my work is based on photography. Photorealistic copying of an image, however, is not my goal, but more important is visual curiosity, nurturing subconscious minds, and conveying the mood.
I constantly photograph my surroundings, looking for new objects and angles. Sometimes light, shadow, or color alone is enough to get my attention. At times, one shot rises above the others and is selected as the material for the painting. Despite its origins, my painting process is very intuitive; during it, new layers, \u201cfilters,\u201d and dimensions, sometimes surreal elements, appear in the image. A painter, like a photographer, is like a stage designer who, through subtle means of light, color, and cropping, can create the atmosphere they want in an image: threatening, melancholy, happy, dreamy, or imaginative.
In my works of recent years, I have depicted deserted, empty or dilapidated houses, spaces, buildings, and structures. Because of this, I was very excited to learn that I had access to the premises of the former County Government. The spirit of the empty places, the traces left by the people and the layers of time are fascinating. The abandoned buildings are in a kind of interlude: they are left with pieces from the past, but new, sometimes even unauthorized, visitors leave their own traces. The empty rooms, inspired by the past, have a waiting atmosphere. Houses in remote areas may grow in the woods and gradually disappear on their own as nature wins, but the former dwellings, agencies, factories and gas stations in the cities are quietly awaiting their fate – the decision to demolish or bring them back to new glory.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nMIKA KARHU<\/h2>\n
\nAsuu Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ty\u00f6skentelee Riihim\u00e4ell\u00e4\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nVALTTERI KIVEL\u00c4<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
Valtteri Kivel\u00e4 on Helsingiss\u00e4 asuva kuvataiteilija (s.1976). H\u00e4n on l\u00e4ht\u00f6isin H\u00e4meenlinnasta, josta muutti pois vuonna 1996 aloitettuaan opiskelut Helsingiss\u00e4. Taiteen maisteriksi Kivel\u00e4 valmistui vuonna 2005 Taideteollisen Korkeakoulun Pallas-koulutusohjelmasta, opiskeltuaan sit\u00e4 ennen my\u00f6s Taidekoulu MAAssa. Kivel\u00e4 on pit\u00e4nyt n\u00e4yttelyit\u00e4 vuodesta 1999 l\u00e4htien. H\u00e4n maalaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4, mutta on aikaisemmassa ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt my\u00f6s mehil\u00e4isvahaa ja enkaustiikka-tekniikkaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n valmistaa satunnaisesti erilaisia painotuotteita, animaatioita, \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja soittaa musiikkia kahdessa eri yhtyeess\u00e4.
L\u00e4\u00e4ninhallituksen rakennus, johon n\u00e4yttely tulee, on Kivel\u00e4lle tuttu lapsuudesta, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 talossa ty\u00f6skenteli h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 K. A. Heiskanen ensin l\u00e4\u00e4ninherran sihteerin\u00e4 ja sittemmin varatuomarina. N\u00e4yttelyyn tuleva teoskokonaisuus asetetaan esille vaarin ty\u00f6huoneeseen ja se pohjautuu t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki\n
Valtteri Kivel\u00e4 is a visual artist living in Helsinki (b.1976). He comes from H\u00e4meenlinna, where he moved in 1996 after starting his studies in Helsinki. Kivel\u00e4 graduated with a master’s degree in art from the Pallas degree program at the University of Art and Design in 2005, after which he also studied at the MAA School of Art. Kivel\u00e4 has been holding exhibitions since 1999. He currently paints mainly in oil paints, but has also used beeswax and encastic techniques in his previous work. In addition, he occasionally produces a variety of printed products, animations, sound, and plays music for two different bands.\n
The building of the county government that houses the exhibition is familiar to Kivel\u00e4 from childhood, as his grandfather K. A. Heiskanen first worked in this house as the secretary of the county governor and later as a deputy judge. The ensemble of works coming to the exhibition will be displayed in the grandfather’s study and will be based on his life.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nJUKKA KORKEILA<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Berliiniss\u00e4 & Glauburg-Stockheimissa, Saksassa ja Helsingiss\u00e4\n<\/p>\n\n
\nLives and works in Berlin & Glauburg-Stockheim, Germany and Helsinki<\/span>\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nLEENA KURSU<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa\n
Kuva kuvataulusta.
\nMuotona kuvataulu on yksi kokonaisuus. Se tekee mahdolliseksi esille erinomaisen erilaista kuvamateriaalia. Yksitt\u00e4isill\u00e4 kuvilla ei tarvitse olla jotain asiaa toistensa merkityksiin. Eik\u00e4 kuvia joka tarvitsee erikseen nimet\u00e4. Nimike ”kuvataulu” kattaa koko kokonaisuuden.
\nNime\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys antaa minulle, kuvan tekij\u00e4n\u00e4 tila olla vaikuttamatta katsojan tulkintaan oman mielikuvani tuottamalla sanoittalla.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenlinna\n
Picture of a picture board.
\nIn the form of a picture board is one entity. It makes it possible to bring out an excellent variety of footage. Individual images don\u2019t have to have anything to do with each other\u2019s meanings. And no pictures that need to be named separately. The heading ”picture board” covers the whole.
\nThe anonymity gives me, as the author of the image, the space not to influence the viewer\u2019s interpretation of the words produced by my own imagery.<\/span>\n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nNIINA LAITONEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Forssassa<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nTUIJA LAMPINEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Riihim\u00e4ell\u00e4
Jotain pois pyyhitty\u00e4, pesty\u00e4, p\u00e4\u00e4lle maalattua, \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4 kankaalle = maalausprosessini.\nEl\u00e4v\u00e4t kasvit, kasvinosat, kukinnot, varret, lehdet tai maljakkoon j\u00e4\u00e4neet jo kuihtuneet kukat toimivat maalausteni l\u00e4ht\u00f6kohtana.
\nT\u00f6iss\u00e4ni pohdin aikaa, ajankulua, t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4.
\nKiertokulku, vuodenajat, ajankohtaiset tapahtumat vaikuttavat maalauksiini ja historia joka toistaa itse\u00e4\u00e4n.
\nTy\u00f6n keskener\u00e4isyys vie eteenp\u00e4in.
\nEl\u00e4m\u00e4 on keskener\u00e4inen. Pienten asioiden merkitys suurenee.
\nMit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle; ne kaikki j\u00e4ljet, hiljaisuus, jotkut vaan pyyhk\u00e4ist\u00e4\u00e4n pois.
\nVanha kaktus on pudottanut kuivuneet kukintonsa, ker\u00e4\u00e4n ne talteen. Punainen v\u00e4ri on hyvin s\u00e4ilynyt.
\nJoskus tulee t\u00e4m\u00e4n punaisen vuoro.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in Riihim\u00e4ki\n
Something wiped out, washed, painted over, oil paint on canvas = my painting process.
\nLiving plants, parts of plants, inflorescences, stems, leaves or already withered flowers left in the vase serve as the starting point for my paintings.
\nIn my work, I reflect on time, the passage of time, this moment.
\nThe cycle, the seasons, the current events affect my paintings and the history that repeats itself.
\nThe incompleteness of the work takes you forward.
\n Life is unfinished. The importance of small things is growing.
\nWhat is left; all these traces, silence, some but swept away.
\nThe old cactus has dropped its dried-out inflorescences, collecting them. The red color is well preserved.
\nSometimes it comes to this red turn.<\/span>\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nOLLI LARJO<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
Teokseni Valonsilpoja on osa suurempaa teoskokonaisuutta, Hyv\u00e4n ja pahan kone. Esittelen sen nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yksitt\u00e4isen\u00e4 teoksena t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4.\nHyv\u00e4n ja pahan kone on veistoksellinen allegoria maailmasta, ajasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja sen etenemisest\u00e4. Sen l\u00e4pi jokaisen ihmisen on kuljettava. Maailmankoneessa hyv\u00e4n ja pahan rattaat py\u00f6riv\u00e4t vastustamattomalla voimalla eteenp\u00e4in. Ihminen kulkeutuu n\u00e4iden voimien kuljettamana syntym\u00e4st\u00e4 kuolemaan joskus ruhjoutuen, lipuen, madellen, kiit\u00e4en, tuntien onnellisuutta, onnettomuutta, rakkautta, vihaa, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, kauneutta, jne. tuntien el\u00e4m\u00e4n kaikki vivahteet. Koneen tahti on kuitenkin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Se kuljettaa sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 joutunutta vastustamattomasti eteenp\u00e4in kohti jotain, josta emme tied\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Emme ymm\u00e4rr\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ennen kuin sen kohtaamme, tuskin silloinkaan.\nTeoksiini liittyy usein kiinte\u00e4sti tarina tai kertomuksellinen ajatus. Koenkin olevani teosteni kautta pieni osa taiteen tradition tarinan kerronnan perinnett\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin teos on kertomus matkasta nimelt\u00e4 el\u00e4m\u00e4.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenlinna\n
My work Lightshredder is part of a larger body of work, The Machine of Good and Evil. I am now presenting it for the first time as a single work in this exhibition.\nThe machine of good and evil is a sculptural allegory of the world, time, life and its progression. Every person has to go through it. In the world machine, the wheel of good and evil spins forward with irresistible force. Driven by these forces, man is transported from birth to death, sometimes crumbling, fluttering, leaning, giving thanks, feeling all the \nnuances of life, happiness, unhappiness, love, anger, indifference, beauty, etc. However, the pace of the machine is inevitable. It irresistibly moves the trapped inside towards something we know nothing about yet. We won\u2019t understand this until we encounter it, hardly even then.\nTheoxin is often inextricably linked to a story or narrative thought. I feel that through my works I am a small part of the tradition of telling the story of the tradition of art. This work, too, is a story about a journey called life.<\/span>\n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nJUHA LAURIKAINEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
\u201dMiesten huone\u201d k\u00e4sittelee myrkyttynytt\u00e4 maskuliinisuutta ja sen ilmenemist\u00e4 yhden koko inhimillisen olemisen totaalisen v\u00e4kivaltaisesti j\u00e4lleen kerran kyseenalaistaneen yksinvaltiaan vallanpit\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen \u201dhengellisen\u201d h\u00e4nnystelij\u00e4ns\u00e4 hahmoissa.\nTeoksen rakentamisprosessi on ollut minulle vastenmielinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 tuntemuksia ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joita t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydellisen julma, aggressiivinen tyhmyys ja toksisuus edustaa.\nMaailmaa, Eurooppaa hallitsevat edelleen suurelta osin t\u00e4llaiset myrkyttyneet miehet ja heid\u00e4n kaltaisensa \u201dhyv\u00e4t veljet\u201d verkostoineen ja heit\u00e4 l\u00f6ytyy kaikilta vallan eri tasoilta ja kaikista vallan rakenteista kaikissa maissa. Ainoa todellinen muutos maailmassa el\u00e4m\u00e4n voittamiseen ja kukoistamiseen saadaan aikaan naisten luomalla ja rakentamalla tulevaisuudella.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenlinna\n
The \u201cMen\u2019s Room\u201d deals with poisoned masculinity and its manifestation in the characters of one monopolist who once again violently questioned the entire human being and his \u201cspiritual\u201d stalker.\nThe process of constructing the work has been a repulsive necessity for me to get to deal with the feelings and contents represented by this utterly cruel, aggressive stupidity and toxicity.\n\n\nThe world, Europe, is still largely ruled by such poisoned men and their \u201cgood brothers\u201d with their networks, and they are found at all levels of power and in all structures of power in all countries. The only real change in the world to overcome and prosper in life will be brought about by a future created and built by women.<\/span>\n\n<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\nJEMINA LINDHOLM &
KAURA RAUDASKOSKI<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
Jemina Inkeri Lindholm on Loimaalla syntynyt, Helsingiss\u00e4 asuva ja ty\u00f6skentelev\u00e4 kuvataiteilija, kuvataide- ja yhteis\u00f6pedagogi sek\u00e4 tuottaja. H\u00e4n k\u00e4sittelee teoksissaan l\u00e4heisyytt\u00e4, sairautta ja terveytt\u00e4 sek\u00e4 yhdess\u00e4olon prosesseja, jotka ottavat usein videon, valokuvan tai rakennetun tilanteen muodon. H\u00e4n rakastaa yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4, koska se on oikealla tavalla tehokasta, radikaalisti turvallista ja mahdollistaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n palautteen vastaanottamisen ja antamisen. Jeminan p\u00e4\u00e4mielenkiinnonkohteena ovat nykytaiteen, sairauden ja crip-teorian risteyskohdat.
Kaura Raudaskoski on syntynyt 1990 Naantalissa
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4\n
Kaura Raudaskoski on Naantalista kotoisin oleva, nyky\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 asuva kuvataide- ja yhteis\u00f6pedagogi, taiteilija ja filosofi. H\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa taidekasvatuksen yhdist\u00e4minen moraalifilosofian, sukupuolentutkimuksen, feminististen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen, teknologiakritiikin ja posthumanismin kanssa. Kauran monialaisia t\u00f6it\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 taiteen, keskustelun ja filosofisen ajattelun k\u00e4ytt\u00e4minen ty\u00f6kaluina kest\u00e4vien tulevaisuuksien rakentamiseen ja yhteisymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4miseen.
Yhdess\u00e4 he muodostavat pedagogisen duon, joka on omistautunut feministiselle (pois)oppimiselle, pedagogiikalle ja tutkimukselle. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 keskittyy koulutuksiin, teemaopastuksiin ja keskusteluty\u00f6pajoihin julkisissa kulttuuri-instituutioissa, joissa pohditaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sukupuoleen, kyvykkyyteen, toimijuuteen ja identiteettiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 queer-, crip- ja posthumanistisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Jemina ja Kaura ovat molemmat FAQ-tutkimuskollektiivin j\u00e4seni\u00e4 ja tekev\u00e4t yleis\u00f6ty\u00f6t\u00e4 eri museoinstituutioissa, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Arkkitehtuurimuseossa.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki<\/span>\n<\/p>\n
\nLives and works in Helsinki<\/span>\n<\/p>\nKATJA LUOTO<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Tervakoskella
Katja Luoto on kuvataiteilija ja nykytaidekasvattaja. H\u00e4n on itse altistunut homeelle asuessaan hometalossa, ollut t\u00f6iss\u00e4 rakennuksessa, jonka lattialistan v\u00e4list\u00e4 kasvaa sieni\u00e4 ja oma lapsi l\u00e4htee koulutaipaleelle rakennuksessa, jossa on ilmanlaatuongelmia.
Videoteokseen Tableaux vivants Luoto pyysi H\u00e4meess\u00e4 asuvia burleskiesiintyji\u00e4 esiintym\u00e4\u00e4n videoklippeihin, jotka kommentoivat vallank\u00e4yt\u00f6n teemoja. Videoteoksen muoto sai inspiraationsa l\u00e4\u00e4ninhallituksen rakennuksen sein\u00e4ll\u00e4 olevien maaherrojen kuvagallerian visuaalisesta ilmeest\u00e4. Teos on yhteis\u00f6llinen projekti: kuvattavat osallistuivat itse aktiivisesti projektiin \u2013 ajatuksia ja teemoja nousi kuvattavilta ja niit\u00e4 pohdittiin yhdess\u00e4. Teemoina videoilla on mm. tasapainottelu tai identiteettins\u00e4 mahduttaminen yhteiskuntaan, tulla esiin \/ ottaa oma tilansa, naisten v\u00e4linen solidaarisuus ja menneisyyden varjoista eroon p\u00e4\u00e4seminen.
Teoksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on tuoda esiin vakavia aiheita burleskiin liittyv\u00e4n toisin k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen, liioittelun, humoristisuuden ja karnevalismin keinoin. Tableau vivant, el\u00e4v\u00e4 kuva(elma), on historiallinen ilmi\u00f6, jossa on n\u00e4hty yhteyksi\u00e4 burleskin alkujuuriin.
Tekstiiliveistoksessaan Personae non gratae (ei-toivotut henkil\u00f6t) Luoto yhdist\u00e4\u00e4 ei-inhimillist\u00e4 ihmisyyteen ja pohtii ihmisen\u00e4 olemisen muotoja nykyhetkess\u00e4.\nL\u00e4ht\u00f6kohtana teokselle oli home, rakennuksissa ei-toivottu sieni. Monisoluisen sienirihmaston moninaisuus ulottuu kuitenkin ihmisen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 innovaatiosta, kuten antibiooteista ja entsyymiteollisuudesta laajemmin ekosysteemiimme. Homeita kasvaa kaikkialla ja ne ovat piilossa meilt\u00e4, ennenkuin ne ovat muodostaneet yhdyskunnan. Ne ovat rajoiltaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4, hallitsemattomissa. Emme p\u00e4\u00e4se homeista eroon, ne voivat pysy\u00e4 hengiss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, odottaen parempia aikoja. Ihmiskehossa bakteereja, viruksia ja sieni\u00e4 on enemm\u00e4n kuin ihmissoluja.
Pilaantunut ja homehtunut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n teoksessa symbolina yhteiskunnallisesti: kaaokselle, tai niille ihmisille, jotka ovat ei-toivottuja, joiden toiminta on s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaista tai poliittisesti ep\u00e4korrektia. Homeen kaltainen on se toinen, joka sotkee kuvitteellisen j\u00e4rjestyksen, yhten\u00e4isen identiteetin. Eri aikakausina ei-toivottuina henkil\u00f6in\u00e4 ovat olleet rodullistetut, naiset, erilaiset seksuaaliset suuntautumisen omaavat ihmiset, vammaiset ja niin edelleen. \nTeos on syntynyt halusta tuoda esiin moninaisuutta ja moninaisuuden tarpeellisuutta, se on kunnianosoitus sek\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ille, ett\u00e4 luonnon moninaisuudelle ja sienten t\u00e4rkeydelle ekosysteemiss\u00e4mme.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in Tervakoski\n
Katja Luoto is a visual artist and contemporary art educator. She herself has been exposed to mold While living in a homestead, she has been working in a building with mushrooms growing between the floorboards and her own child is leaving for school in a building with air quality problems.
For the video work Tableaux vivants, Luoto asked burlesque performers living in H\u00e4me to appear in video clips commenting on the themes of the exercise of power. The format of the video work was inspired by the visual look of the image gallery of the governors on the wall of the county government building. The work is a communal project: the subjects themselves actively participated in the project – ideas and themes emerged from the subjects and were discussed together. The themes of the videos are e.g. balancing or integrating their identity into society, emerging \/ taking their own space, solidarity between women and getting rid of the shadows of the past.
The starting point of the work is to bring out serious topics through the means of translation, exaggeration, humor and carnivalism associated with burlesque. Tableau Vivant, a living image (elma), is a historical phenomenon that has seen connections to the roots of burlesque.
In her textile sculpture Personae non gratae (unwanted persons), Luoto connects the non-human with humanity and reflects on the forms of being human in the present.\nThe starting point for the work was mold, an unwanted fungus in the buildings. However, the diversity of the multicellular mycelium extends from human-utilized innovation, such as antibiotics and the enzyme industry, to our wider ecosystem. Molds are growing everywhere and they are hidden from us before they have formed a community. They have vague boundaries, uncontrollable. We can\u2019t get rid of mold, they can survive for a long time, waiting for better times. There are more bacteria, viruses and fungi in the human body than in human cells.\n
The polluted and moldy are seen in the work as a symbol socially: to chaos, or to those people who are unwanted, whose actions are illegal or politically incorrect. Like mold, it is the other that confuses the imaginary order, the unified identity. Unwanted individuals in different eras have been racized, women, people of different sexual orientations, people with disabilities, and so on.\nThe work was born out of a desire to highlight diversity and the need for diversity, a tribute to both minorities and the importance of nature and fungi in our ecosystem.<\/span>\n\n<\/p>\nTIINA NEVALAINEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Riihim\u00e4ell\u00e4
Olen Lahden taideinsituutista 1994 valmistunut riihim\u00e4kel\u00e4inen taidemaalari.\nMaalaaminen on minulle tapa hahmottaa ja n\u00e4hd\u00e4. Liikun esitt\u00e4v\u00e4n ja ei-esitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4limaastossa. Keski\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4ri.
\nOlen aina ammentanut t\u00f6ihini kuvastoa uskonnollisesta taiteesta.Olen kiinnostunut sen kauneudesta ja propagandasta sen takana.Palaa taivaalliseen tematiikkaan aika ajoin ja nyt maailmantilanne oli siihen otollinen.\n<\/p>\n\n
\nLives and works in Riihim\u00e4ki\n
I am a painter from Riihim\u00e4ki who graduated from the Lahti Art Institute in 1994.\nPainting is a way for me to perceive and see. I move between performing and non-performing. The center is color.
\nI have always drawn on my work a catalog of religious art. I am interested in its beauty and the propaganda behind it. Return to the heavenly theme from time to time and now the world situation was favorable for it.<\/span>\n\n<\/p>\nPILVI OJALA<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Launosissa
Olen kiinnostunut asioiden esillepanosta ja asioiden esitt\u00e4misen eri tavoista. Viime aikoina olen ty\u00f6skennellyt esimerkiksi animaation ja kolmiulotteisten paperista rakennettujen, maalattujen pienoisveistosten sek\u00e4 akvarellimaalausten parissa. Teosteni aihemaailma liikkuu jossain koetun, luetun, n\u00e4hdyn ja kuvitellun v\u00e4limaastossa. En pyri kuvittamaan tapahtumia, vaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin kokoelman ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 todellisuudesta, jossa olen itse se ker\u00e4ilij\u00e4, joka havainnoi ja j\u00e4rjestelee maailmaansa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 2022- n\u00e4yttelyss\u00e4 esit\u00e4n nelj\u00e4 kuvitteellista karttaa. Teosten alkuidea syntyi kartta-arkistohuoneesta, jossa ne ovat esill\u00e4.<\/p>\n\n
\nLives and works in Launonen\n
I am interested in presenting things and the different ways of presenting things. Recently, I have been working on animation and three-dimensional sculptures made of paper, as well as watercolors. The subject world of my works moves somewhere between what is experienced, read, seen and imagined. I do not seek to illustrate events, but to collect, as it were, a collection of the surrounding reality in which I myself am the collector who perceives and organizes his world. In Stage 2022, I present four imaginary maps. The initial idea of the works arose from the map archive room where they are displayed.<\/p>\nPAULA OLLIKAINEN<\/h2>\n
\nAsuu Sarkolassa ja ty\u00f6skentelee Tampereella
N\u00e4yttelyn teokset ovat vuonna 2022 valmistuneita \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksia. L\u00e4ht\u00f6kohtana niiss\u00e4 ovat olleet tavalliset n\u00e4kym\u00e4t, joissa ilmenee jotain, mik\u00e4 ei tunnu kuuluvan tilaan. T\u00e4m\u00e4 ilmenee maalauksissa v\u00e4rillisin\u00e4 pilvin\u00e4, huojuvina valoina ja v\u00e4lkkeen\u00e4 maan pinnassa. Arjesta kumpuavat usein el\u00e4m\u00e4mme k\u00e4\u00e4nteen tekev\u00e4t kohdat ja siksi tavallisuus on n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ist\u00e4 ihmeellisin.
N\u00e4yttelyn teokset ovat vuonna 2022 valmistuneita \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksia. Niiden l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat olleet tavalliset n\u00e4kym\u00e4t, joissa ilmenee jotain, joka ei tunnu kuuluvan esitettyyn tilaan. Maalauksissa t\u00e4m\u00e4 ilmenee v\u00e4rillisin\u00e4 pilvin\u00e4, huojuvina valoina ja v\u00e4lkkeen\u00e4 maan pinnassa. Arjesta kumpuavat usein el\u00e4m\u00e4mme k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4t kohdat ja siksi tavallisuus on n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ist\u00e4 ihmeellisin.
Paula Ollikainen on Sarkolassa asuva ja Tampereella ty\u00f6skentelev\u00e4 kuvataiteilija. H\u00e4n on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014. Teoksia on mm. Kulturamt Landeshauptstadt D\u00fcsseldorfin, Helsingin taidemuseon, Turun kaupungin taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Kansallisgallerian, Valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa. H\u00e4nen seuraava yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4 avautuu Galleria Katariinassa Helsingiss\u00e4 toukokuussa 2023.\n<\/p>\n\n
\nLives in Sarkola and works in Tampere\n
The works in the exhibition are oil paintings completed in 2022. The starting point in them has been the usual views that reveal something that doesn\u2019t seem to belong in the space. This manifests itself in the paintings as colored clouds, swaying lights, and flickering on the surface of the earth. Everyday life often reveals the turning points in our lives, and that is why ordinaryness is the most wonderful of the scenes.
The works in the exhibition are oil paintings completed in 2022. They have been based on ordinary views, which reveal something that does not seem to belong to the state presented. In the paintings, this manifests itself as colored clouds, swaying lights, and flickering on the surface of the earth. Everyday life often revolves around the turning points of our lives, and that is why ordinaryness is the most wonderful of the scenes.
Paula Ollikainen is a visual artist living in Sarkola and working in Tampere. He graduated with a master’s degree in fine arts from the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki in 2014. Kulturamt Landeshauptstadt in the collections of the D\u00fcsseldorf Art Museum, the Helsinki Art Museum, the City of Turku Art Museum, the Tampere Art Museum and the National Gallery, the State Art Commission. His next solo exhibition will open at Galleria Katariina in Helsinki in May 2023.<\/span>\n<\/p>\nKATRI STENBERG<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
Katri Stenberg
\ntaidemaalari
\ns.1964 Kuopiossa
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
\nOpiskellut Kuvataideakatemiassa 1984-1989
\nTaidemaalariliiton, Ars-H\u00e4meen ja H\u00e4meenlinnan taiteilijaseuran j\u00e4sen
\nPit\u00e4nyt yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 ja osallistunut yhteis- ja ryhm\u00e4n\u00e4yttelyihin vuodesta 1989 alkaen. Yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 mm. TM-galleriassa Helsingiss\u00e4, Taidesalongissa Helsingiss\u00e4 Taidekeskus M\u00e4ltinrannassa Tampereella, Galleria Saskiassa Tampereella, Galleria KONEessa H\u00e4meenlinnassa.
Teoksia mm. suomen valtion, Paulon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, H\u00e4meenlinnan taidemuseon ja kantah\u00e4meen keskussairaalan kokoelmissa.\nTulossa yksityisn\u00e4yttely Taidehalli H\u00e4meeseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023.
N\u00e4yttelyteoksissani olen maalannut mullasta yl\u00f6s nostettuja juuria. Ne tuovat usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 olevat yhteydet ja rihmastot n\u00e4kyviksi. Juuret on revitty irti kasvualustastaan, mutta niiss\u00e4 on my\u00f6s merkkej\u00e4 uudesta kasvusta. Teosten nimiss\u00e4 juuret vertautuvat my\u00f6s ihmisen el\u00e4m\u00e4n vaiheisiin: Yhteiset juuret, Solmukohta, Voimajuuret ja Uusi alku.\n<\/p>\nSAIMI SUIKKANEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
Saimi Suikkanen kuvaa maalauksissaan p\u00e4iv\u00e4kirjamaisia hetki\u00e4. Teokset syntyv\u00e4t puhelimella r\u00e4psittyjen kuvien tai nopeasti rustattujen muistiinpanojen pohjalta. Taiteellaan h\u00e4n tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi pieni\u00e4 yksityiskohtia, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein arjen keskell\u00e4 huomaamatta. Viime aikoina h\u00e4n on kuvannut teoksissaan my\u00f6s kaipuuta juhlien ja rientojen pariin.
Saimi Suikkanen (s.1994, Imatra) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta vuonna 2017 ja viimeistelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Kuvataiteen maisterin opintojaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. H\u00e4n asuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki\n
Saimi Suikkanen depicts diary-like moments in his paintings. The works are created on the basis of shuffled images or quickly crumpled notes on the phone. With his art, he brings out small details that are often overlooked in the middle of everyday life. Recently, he has also portrayed in his works a longing for celebrations and races.
Saimi Suikkanen (b. 1994, Imatra) graduated as a visual artist from Saimaa University of Applied Sciences in Imatra in 2017 and is currently completing her Master of Fine Arts studies at the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki. He lives and works in Helsinki.<\/p>\nEEVA-KAISA TAKALA<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenkoskella
N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvia Kes\u00e4n\u00e4yttelyn nimi, N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, on inspiroiva kuten my\u00f6s n\u00e4yttelypaikan historialliset puitteet.
Maalauksieni teema, ajan kerroksellisuus, aika-akseli, ilmenee konkreettisesti maalauspohjieni kerroksellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 , ensimm\u00e4iset kuvat n\u00e4ille kankaille olen maalannut 2017 ja melkeinp\u00e4 vuosittain ty\u00f6st\u00e4nyt aina uuden kuvan eli p\u00e4\u00e4llemaalannut paksumpia kerroksia syrj\u00e4ytt\u00e4en vanhat kuvat ja tarinat. Talvella 2022 maalauspinnoilla k\u00e4vi \nuseampikin kuvallinen maailma, joita edelleen p\u00e4\u00e4llemaalasin yh\u00e4 paksummin kunnes kuvat saivat nykyiset ilmeens\u00e4 \u2026. kenties jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 taas maalaan niiden p\u00e4\u00e4lle uuden n\u00e4kym\u00e4n, kuvan el\u00e4m\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 \u2026.
Maalausprosessini on intuitiivinen, tietoista valintaa on pyrkimys Valon ja toivon n\u00e4kymiin. Maalauksissa elementtein\u00e4 ilmenee Luonto kaikkineen , kulttuuriset rakennelmien j\u00e4\u00e4nteet, ihmisfiguuri tai sen kaltaiset hahmot – katsomassa, etsim\u00e4ss\u00e4, unelmoimassa, muistamassa, luopumassa, uudistamassa, kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, toivomassa, ihmettelem\u00e4ss\u00e4 kaiken yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenkoski\n
Stage photos The name of the summer exhibition, Stage, is inspiring as is the historical setting of the venue.
The theme of my paintings, the layering of time, the time axis, manifests itself concretely in the layered life of my painting bases, the first pictures on these canvases I painted in 2017 and almost every year I always worked on a new picture, repainting thicker layers, displacing old pictures and stories. In the winter of 2022, several pictorial worlds visited the painting surfaces, which I painted over and over until the images got their current look\u2026. perhaps one day I will paint a new view on them again, a picture of the stage of life\u2026.
My painting process is intuitive, a conscious choice is the pursuit of the prospects of Light and Hope. In the paintings, the elements are Nature with everything, cultural remnants of structures, a human figure or similar figures – watching, searching, dreaming, remembering, giving up, renewing, giving thanks, wishing, wondering about everything.<\/p>\nANNE TAMMINEN<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa
Anne Tamminen on kuvataiteilija, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksissaan eri v\u00e4lineit\u00e4, medioita ja tilaa. Tamminen on toiminut taiteilijana 90-luvulta l\u00e4htien ja valmistunut Kuvataideakatemiasta 2013. H\u00e4nen teoksiaan on mm. Kiasman, HAM:n ja Suomen valtion kokoelmissa. Timo Sepp\u00e4l\u00e4 on freelance muusikko, joka asuu ja ty\u00f6skentelee H\u00e4meenlinnassa.
\n\u00c4\u00e4ni-installaatio rinnastaa karua faktaa sek\u00e4 teksti\u00e4 rakennusperim\u00e4n tuhoamisesta ja rakennussuojelusta eritt\u00e4in vahvasti suojeltuun ja erityiseen tilaan. Konsepti ja suunnittelu, Anne Tamminen. Tekninen toteutus ja musiikki Timo Sepp\u00e4l\u00e4. Tekstit ovat otteita Anne Tammisen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja Jonni Roos:n ja Inka-Maria Laitila Tammiselle aiemmin kirjoittamista teksteist\u00e4.<\/p>\n\n
\nLives and works in H\u00e4meenlinna
\nAnne Tamminen is a visual artist who uses various instruments, media and space in her works. Tamminen has worked as an artist since the 1990s and graduated from the Academy of Fine Arts in 2013. Her works are included in the collections of Kiasma, HAM and the Finnish state.\nTimo Sepp\u00e4l\u00e4 is a freelance musician who lives and works in H\u00e4meenlinna.\n
The sound installation equates the harsh fact and the text about the destruction of the building heritage and building protection with a very strongly protected and special space.\nConcept and design are by Anne Tamminen. Technical implementation and music by Timo Sepp\u00e4l\u00e4. The texts are excerpts from texts collected by Anne Tamminen and previously written by Jonni Roos and Inka-Maria Laitila Tamminen.\n<\/p>\nKARI VEHOSALO<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4
Kari Vehosalon taiteen ytimess\u00e4 on humanismin perinne; toisin sanoen aito kiinnostus ihmisel\u00e4m\u00e4n monimutkaisuutta kohtaan. Vehosalo pyrkii vastaamaan t\u00e4h\u00e4n monimuotoisuuteen kuvamaailmalla, joka asettaa meid\u00e4t pohtimaan inhimilliseen olemassaoloon ja katseen valtaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ihminen, yksil\u00f6n\u00e4 tai ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4, on p\u00e4\u00e4roolissa maalauksien hillitty\u00e4 draamaa tihkuvalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.
Inhimillisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen, kielen ja symbolien teatraalinen romahdus kuvataan Vehosalon teoksissa usein suljettuissa huonetiloissa tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaltaisissa asetelmissa, joissa normaalit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muuttuvat oudoiksi riiteiksi. Hahmot kahdentuvat tai leikkautuvat, muuttuen kehosta kuvaksi, jolle kaikki on mahdollista.
Maalausten monokromaattinen v\u00e4rimaailma korostaa teosten omaehtoista, toteavaa maailmaa: ne eiv\u00e4t pyri yksi yhteen todellisen kanssa, vaan fokusoivat katseemme harkituin elein ja keinoin siihen, mik\u00e4 itse maalauksessa, sen luomassa kuvitteellisessa tilanteessa, on olennaista. Teosten viile\u00e4n pinnan alla on jotain salaper\u00e4ist\u00e4, viettelev\u00e4\u00e4 \u2013 jotain, mik\u00e4 sy\u00f6pyy muistiin ja j\u00e4\u00e4 vaivaamaan.
*Kari Vehosalo (s. 1982) on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Vehosalo ty\u00f6skentelee useilla v\u00e4lineill\u00e4. H\u00e4nen teoksia on useissa merkitt\u00e4viss\u00e4 kokoelmissa: mm. Kiasma – Suomen nykytaiteen museo, Sara Hildenin taidemuseo, HAM – Helsingin taidemuseo. Vehosalo sai Ars Fennica palkinnon vuonna 2018. <\/p>\n\n
\nLives and works in Helsinki\n
At the heart of Kari Vehosalo’s art is the tradition of humanism; in other words, a genuine interest in the complexity of human life. Vehosalo seeks to respond to this diversity with a world of images that makes us reflect on issues related to human existence and the power of the gaze. Man, as an individual or as a member of a group, plays a major role in the subdued drama of the paintings.
\nThe theatrical collapse of human practices, language, and symbols is depicted in Vehosalo\u2019s works in often enclosed rooms or stage-like setups where normal practices turn into strange rites. The characters are doubled or cut, transforming the body into an image for which anything is possible.
\nThe monochromatic color world of the paintings emphasizes the self-contained, declarative world of the works: they do not strive one with the real, but focus our gaze with thoughtful gestures and means on what is essential in the painting itself, in the imaginary situation it creates. Beneath the cool surface of the works is something mysterious, seductive \u2014 something that erodes into memory and remains bothering.
* Kari Vehosalo (b. 1982) graduated as a visual artist from Lahti University of Applied Sciences and a Master of Arts from the University of Art and Design Helsinki. Vehosalo works with several tools. His works are in several significant collections: e.g. Kiasma – Museum of Finnish Contemporary Art, Sara Hilden Art Museum, HAM – Helsinki Art Museum. Vehosalo received the Ars Fennica award in 2018.<\/span>\n <\/p>\nJARNO VESALA<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Nokialla
Jarno Vesala on Nokialla ty\u00f6skentelev\u00e4 ja asuva kuvanveist\u00e4j\u00e4 ja kuvataiteilija. Vesala on tunnettu installaatioistaan, joissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja, kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 kokonaisuuksiksi, joissa katsojalla on oma paikkansa tapahtumien kulussa. Teos on usein yht\u00e4 aikaa kuin staattinen kolmiulotteinen valokuva sek\u00e4 katsojan ymp\u00e4rill\u00e4 rauhallisesti el\u00e4v\u00e4 kohtaus. Pienten eleiden kautta Vesala her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen\u00e4 olemisesta. Teoksissa katsoja astuu keskelle j\u00e4nnittynytt\u00e4 ja tunnelmallista otosta, jossa h\u00e4nen toimintansa ja liikkeens\u00e4 muuttavat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 tarinaa ja sen tunnelmaa.
<\/p>\n\n
\nLives and works in Nokia\n
Jarno Vesala is a sculptor and visual artist working and living in Nokia. Vesala is known for its installations, which combine several forms of artistic expression, such as moving image, sculpture and sound into entities where the viewer has a place in the course of events. The work is often at the same time as a static three-dimensional photograph and a scene living calmly around the viewer. Through small gestures, Vesala raises questions about being human. In the works, the viewer steps into the middle of a tense and atmospheric shot, where his actions and movements change the surrounding story and its atmosphere.
Vesala was elected Young Artist of the Year in 2013. He graduated as a visual artist from Tampere University of Applied Sciences in 2004, and his works have been exhibited in several solo and group exhibitions in Finland and abroad.<\/p>\nHANNA VIHRI\u00c4L\u00c4<\/h2>\n
\nAsuu ja ty\u00f6skentelee Tampereella
Olen ajatellut sit\u00e4, miten koko el\u00e4m\u00e4 voi pys\u00e4hty\u00e4 yhteen pieneen tilaan, vuosiksi.\nP\u00e4iv\u00e4t ja y\u00f6t samassa paikassa.\n\u00c4iti k\u00e4y vaihtamassa asentoasi, lopulta ehk\u00e4 vain k\u00e4den paikkaa.\nHuolenpidossa on paljon uskoa, toivoa.\nSuurin niist\u00e4 on rakkaus.
Niin kauan kuin napit ovat pyjaman etupuolella,
\nOn kaikki hyvin.
\nPian taas kuolet, hyv\u00e4sti nyt.
\nHyvin se menee.
\nSaat freesioita, tuoksuherneit\u00e4, liljoja.<\/i>
Lainaus on Sanna Karlstr\u00f6min kirjasta, Saatesanat. Siihen tiivistyy paljon sellaisia tunteita ja havaintoja, joihin samaistun. Voimattomuus, ep\u00e4usko ja h\u00e4mmennys l\u00e4hestyv\u00e4n kuoleman edess\u00e4. Suru tuli vasta my\u00f6hemmin, keskell\u00e4 kirkasta p\u00e4iv\u00e4\u00e4.\nHanna Vihri\u00e4l\u00e4 on Tampereella asuva kuvataiteilija. H\u00e4n on valmistunut Kuvataideakatemiasta, Kuvanveiston osastolta vuonna 2003. H\u00e4nen teoksiaan on ollut esill\u00e4 Helsingiss\u00e4 Galleria Sculptorissa ja Galleria Forum Box:ssa ja Kiasmassa \u201cKimpassa\u201d \u2014 n\u00e4yttelyss\u00e4. Vihri\u00e4l\u00e4 on toteuttanut useita julkisia teoksia ja h\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on mm. Amos & Andersonin, Kiasman ja W\u00e4in\u00f6 Aaltosen museoiden kokoelmissa.\nVihri\u00e4l\u00e4n ty\u00f6skentelyss\u00e4 pysyv\u00e4n kiinnostuksen kohteita ovat alueet, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuvanveiston, maalauksen ja graafisuuden v\u00e4limaastoon. Jokin materiaalinen j\u00e4nnite pysyvyyden ja haurauden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n
\nLives and works in Tampere\n
I\u2019ve been thinking about how your whole life can stop in one small space for years.\nDays and nights in one place\nMother will come to change your position, but eventually just a hand.\nThere\u2019s a lot of faith, a lot of hope in care. The greatest faith is love.\n
As long as the buttons are on the front of the pajamas
\nEverything is fine.
\nSoon you\u2019ll die again, goodbye for now.
\nEverything will be fine.
\nYou get freesia, fragrance peas, lilies.<\/em>
The quote is from Sanna Karlstr\u00f6m\u2019s book, Saatesanat. It sums up a lot of emotions and observations that I identify with. Powerlessness, disbelief and confusion in the face of impending death. The grief didn\u2019t come until later, in broad daylight.\nHanna Vihri\u00e4l\u00e4 is a Tampere based artist. Vihri\u00e4l\u00e4 graduated from the Sculpture department of the Academy of Fine Arts in Helsinki in 2003. Her works have been exhibited at Galleria Sculptor and Galleria Forum Box and at Kiasma in Helsinki. Vihri\u00e4l\u00e4 has created several public works and her work is present in the the collections of Amos Anderson\u2019s, Kiasma and W\u00e4in\u00f6 Aaltonen museums. Areas of permanent interest in Vihri\u00e4l\u00e4\u2019s work remain in sculpture, painting, and graphics. She has material relational intensity between permanence and fragility in her work.<\/p>\n