TAITEILIJAT
Syntynyt 1986 Naganossa, Japanissa
Asuu ja työskentelee Auttoisissa
Komugi Ando (s. 1986) on kuvataiteilija ja tarinankerääjä. Hän on kotoisin Japanista tulivuoren rinteeltä. Komugi asuu ja työskentelee Auttoisilla, Suomessa.
Tällä hetkellä hän työskentelee keramiikkapohjaisten eläinveistosten ja installaatioiden parissa, jotka tarinoivat ja laulavat hahmojen omia huvittavia tarinoita. Teosten aiheina häntä kiinnostavat arjen selittämättömät tunteet, ihmisten inhimillinen epätäydellisyys.
Minusta on lohdullista ajatella että olemme kaikki viljonkoja ja roopesetiä. Kompastumme aina samoihin elämän kompastuskiviin ja ihmettelemme joka kertaa. Niin mahdottomia ja niin inhimillistä.
Born 1986 in Nagano, Japan
Lives and works in Auttoinen
Komugi Ando (b. 1986) is a visual artist and storyteller. He is from Japan on the slope of a volcano. Komugi lives and works in Auttoinen, Finland.
She is currently working on pottery-based animal sculptures and installations that tell and sing the characters ’own amusing stories. The subjects of the works interest him in the inexplicable feelings of everyday life, the human imperfection of people.
I find it comforting to think that we are all slivers and roopesets. We always stumble upon the same stumbling blocks in life and wonder every time. So impossible and so human.
Natural high, 2021, 125 x 90 x 85 cm, sekatekniikka
mixed media
Syntynyt 1985 Tampereella
Asuu ja työskentelee Valkeakoskella
Olen Valkeakoskella asuva ja toimiva kuvataiteilija. Työskentelen maalauksen, veiston ja installaation keinoilla monin eri materiaalein ja mittakaavoin. Teoksissani toistuvat kokoamisen, kannattelemisen, rikkoutumisen ja haurastumisen vuorottelevat eleet; eri asteinen koossa pysyminen. Viimeisimmät työni ovat konstruktivistisia, tukirakenteen kaltaisia kertopuuveistoksia, jotka olen toteuttanut puuveiston tekniikoin osista ja liitoksista kooten. Olen myös enenevissä määrin työskennellyt paperille, ja esittänyt veistosten rinnalla vesivärimaalauksia, kollaaseja ja piirustuksia
Born in 1985 in Tampere
Lives and works in Valkeakoski
I am a visual artist living and working in Valkeakoski. by means of painting, sculpture and installation of the method with many different materials and scales. In my works, the alternating gestures of assembling, supporting, breaking, and fragility are repeated; varying degrees of retention. My most recent work is constructivist, support structure-like multiplicative sculptures that have been assembled from the parts and joints I make in woodcarving. I have also increasingly worked on paper, presenting watercolors, collages and drawings alongside sculptures
Tasapainottavat eleet, 2021, 170 x 250 cm, kertopuu, koivuvaneri, akrylaattimaali
Balancing acts, multi-layer wood, birch plywood, acrylic paint
Syntynyt 1986 Petroskoissa, Venäjällä
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Viime aikoina olen maalannut öljyväreillä sekä tehnyt kirjontaa, jossa sovellan taidemaalarin ajattelua ja siksi kutsun kirjontatöitä myös lankamaalauksiksi.
Käsittelen taiteessani muun muassa ystävyyttä, nautiskelun tärkeyttä, yksinäisyyttä sekä syntymää ja kuolemaa. Inspiroidun klassisesta maalaustaiteesta, koirista, surullisten asioiden ajattelusta ja elämän absurdeista aspekteista. Jos osaisin kertoa miksi teen taidetta, en ehkä tekisi taidetta lainkaan, sillä sanat eivät aina ole vahvin itseilmaisun muoto. Minua kiehtoo ajatus siitä, että merkitystä ja tarkoitusta voi löytää lähes mistä vain. Joskus oleellisimpia ovat asiat, jotka putoavat merkitysten väliin.
Born in 1986 in Petrozavodsk, Russia
Lives and works in Helsinki
Recently, I have been painting in oil paints as well as doing embroidery, where I apply the thinking of a painter and that is why I also call embroidery works as thread paintings.
In my art, I deal with, among other things, friendship, the importance of pleasure,
loneliness, and birth and death. Inspired by classical painting, dogs, thinking about sad things, and the absurd aspects of life. If I could tell you why I make art, I might not make art at all, because words are not always the strongest form of self-expression. I am fascinated by the idea that meaning and purpose can be found almost anywhere. Sometimes the most important are the things that fall between the meanings.
Munatutkielma, 2022, 23 x 23 cm, kirjonta / lankamaalaus
Syntynyt 1964 Tammisaaressa
Asuu ja työskentelee Helsingissä
We Stand Together
Susanne Gottbergin (s.1964) näyttely on tiukasti kiinni nykyhetkessä. Kuten näyttelynimikin sen jo ilmaisee; mistään muusta ei voi olla varma kuin siitä, että olemme keskellä jotakin kollektiivista ja historiallista tapahtumaa, jonka edessä on mahdotonta sulkea silmiään ja sydäntään. Tästä on myös kummunnut Gottbergin tarve luoda teoksia, joiden fyysisyydestä voi löytää lohtua, ja toisaalta maalauksia, jotka tyynnyttäen tuudittavat meidät etsimään turvaa sisimmästämme.
Gottbergin puulle maalatut, omakuvaan taipuvat heijastuksenomaiset teokset tuovat mieleen väreilevät vesilammikot. Kuten vedenpinta taivuttaa peilikuvan toiseksi, niin tekee Gottbergin kädenjälkikin. Näin teoksiin kerrostuu monitahoinen todellisuus – niissä on mahdollista nähdä kuvajaisen, joko sen fyysisyyden kautta, subjektiivisena tulkintana tai vain viitteellisenä objektina. Töissä on vahvasti läsnä liike, ja sen tilallisuuden kautta kulkeva läheisyyden tunne. Näin maalaus peilaa myös katsojaa itseään, ja teoksen pinta rakentaa tilaisuuden tunnun maalaukseen.
Gottberg valmistui Kuvataideakatemiasta 1989 ja piti samana vuonna debyyttinäyttelynsä Helsingissä. Vuonna 1991 Gottberg sai Suomen taideyhdistyksen dukaattipalkinnon ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 1994. Gottberg on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa ja Espanjassa. Hänen teoksia kuuluu useiden merkittävien museoiden, kuten Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin taidemuseo HAMin, Saastamoisen säätiön, Amos Andersonin taidemuseon ja Trondheimin taidemuseon kokoelmiin.
Born in 1964 in Ekenäs
Lives and works in Helsinki
We Stand Together
Susanne Gottberg’s (b. 1964) new paintings are a powerful reflection of our present reality. As the title suggests, the only thing we can know for certain is that we are living in the midst of a collective event to which we cannot close our eyes or hearts. The historic calamity has impelled Gottberg to create art that offers solace both through its intense physicality and by urging us to look deep within ourselves.
Gottberg’s self-portrait-like paintings are reminiscent of pools of water. Just as a pool distorts the image it throws back, so too does Gottberg’s style of brushwork. A manifold reality unfolds in her paintings – the image we see could be a physical mirage, a subjective impression, or an abstracted object. Her paintings invoke a vivid sense of movement and sense of intimate proximity. Her paintings thus enfold and throw back reflections of the viewer, evoking an encounter-like event.
Gottberg graduated from Helsinki’s Academy of Fine Arts and held her debut exhibition in Helsinki in 1989. She received the Finnish Art Society’s Ducat Prize in 1991 and won the title of Finland’s Young Artist of the Year 1994. Gottberg has held numerous solo exhibitions in Finland, Sweden, Denmark, France and Spain, and her work is found in many major collections including Kiasma Museum of Contemporary Art, Helsinki Art Museum HAM, the Amos Anderson Art Museum and Trondheim Art Museum.
Confronting Her, 2021, 177 x 90 cm, öljy kankaalle
oil on canvas
Syntynyt 1968 Helsingissä
Asuu Hyvinkäällä ja työskentelee Hyvinkäällä ja Riihimäellä
Teos on kosketuksen kuvaus. Kuuma lasi puhalletaan betonimaisemaan. Maisema palaa kosketuksesta, jokaiseen lasiin jää jälki maisemasta.
Born in 1968 in Helsinki
Lives in Hyvinkää and works in Hyvinkää and Riihimäki
The work is a description of touch. Hot glass is blown into the concrete landscape. The landscape burns from touch, every glass leaves a mark of the landscape.
Pisaroita, 2022, mitat vaihtelevat, betoni / lasi
Droplets, concrete / glass, sizer differ
Syntynyt 1962 Kuusijärvellä
Asuu ja työskentelee Hattulassa
Elämä on kuin näyttämö, minkä kaikki maisemat katoavat kerran.
Tekijänä itselleni tilateokseeni liittyy omakohtainen tarina. Sen lisäksi se on tulkittavissa myös yleisellä tasolla. Omakohtaisuutta siihen tuo tarina omasta äidistäni. Hän makaa hoitokodissa puolihalvaantuneena ja muistinsa menettäneenä. Muistisairaus on raa´alla tavalla pyyhkinyt pois kaikki hänen muistonsa, hänen kokemansa maisemat. Jäljellä ovat vaan pelkät raamit, pelkkä vahva sydän, joka jatkaa tehtäväänsä.
Yleisellä tasolla tulkintaan liittyy tämän hetken kipukohta Euroopassa. Tilateoksen päätyö on nimeltään Tanssiin kutsu vaan välissä verinen kilpi. Alunperin olin sitä tehdessäni ajatellut ihmisen kummallista suhdetta luontoon. Karhu symboloi nimenomaan luontoa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, monet tulkitsivat teoksen nimenomaan viittauksena tähän sotaan. Paitsi että maalaus oli valmistunut jo viime syksynä.
Suunnitellessani tätä teosta, yksi monista uutisista Ukrainan sodasta jäi kummittelemaan mieleeni: Venäjä käyttää rintamalla siirrettäviä krematorioita tuhotakseen todistusaineistoa tekemistään julmuuksista. Tyhjäksi viillettyjen maalausten rippeet ovat symboloimassa tätä. Ihmisiä on kadonnut, heidän tarinansa ovat kadonneet.
Born in 1962 in Kuusijärvi
Lives in Hattula and works in Hämeenlinna
Life is like a stage where all the scenery disappears at once.
As an artist myself, there is a personal story behind my work. Beyond that, it can also be interpreted on a general level. The story of my own mother adds a personal touch. She lies in a nursing home, half paralysed and with memory loss. The memory disease has brutally erased all her memories, all the landscapes she has experienced. All that remains is a frame, a strong heart that carries on its mission.
On a general level, the interpretation is linked to the current pain point in Europe. The main work in the space is called An invitation to dance, but with a bloody shield in between. Originally, when I was making it, I was thinking about man's strange relationship with nature. The bear is a symbol of nature. After Russia invaded Ukraine, many interpreted the work as a reference to this war. Except that the painting had already been completed last autumn.
While planning this work, one of the many news stories about the war in Ukraine came back to haunt me: Russia is using mobile crematoria on the front lines to destroy evidence of the atrocities it committed. The remnants of the paintings that have been cut out are symbolic of this. People have disappeared, their stories have disappeared.
Maalausinstallaatio, 2021, 160 x 170 cm, öljy kankaalle
An invitation to dance but a bloody shield in between, oil on canvas
Syntynyt 1973 Kouvolassa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Valokuvan ja maalauksen suhde – se pieni, häilyvä rajapinta kahden erilaisen median välillä - kiinnostaa minua. Kuvankäsittelyllä voi nykyään kuka vain luoda maalauksellisen kuvan, mutta kuitenkin fyysinen maalin levittäminen kankaalle on täysin eri asia hitaudessaan ja sattumanvaraisuudessaan. Teosteni lähtökohdat ovat aina todellisuudessa/havainnossa ja työskentelyni pohjautuu valokuvaan. Kuvan fotorealistinen kopiointi ei kuitenkaan ole tavoitteeni, vaan tärkeämpää on visuaalinen kiinnostavuus, alitajunnasta kumpuavien mielleyhtymien ruokkiminen ja tunnelman välittäminen.
Valokuvaan ympäristöäni jatkuvasti, etsien uusia kohteita ja kuvakulmia. Joskus pelkkä valo, varjo tai väri riittää kiinnittämään huomioni. Aina välillä joku otos nousee ylitse muiden ja valikoituu maalauksen materiaaliksi. Maalausprosessini on lähtökohdistaan huolimatta hyvin intuitiivinen; sen aikana kuvaan ilmestyy uusia kerroksia, ”filttereitä” ja ulottuvuuksia, joskus surrealistisiakin elementtejä. Maalari, kuten valokuvaajakin, on kuin lavastaja, joka hienovaraisin valon, värin ja rajauksen keinoin voi luoda kuvaan haluamansa atmosfäärin: uhkaavan, surumielisen, iloisen, unenomaisen tai mielikuvitusta kiihottavan.
Viime vuosien teoksissani olen kuvannut autioita, tyhjiä tai rapistuneita taloja, tiloja, rakennuksia ja rakennelmia. Tästä johtuen olinkin erittäin innoissani, kun sain tietää pääseväni tutustumaan entisen Lääninhallituksen tiloihin. Tyhjien paikkojen henki, ihmisten jättämät jäljet ja ajan kerrostumat kiehtovat. Hylätyt rakennukset ovat eräänlaisessa välitilassa: niihin on jäänyt palasia menneisyydestä, mutta uudet, joskus luvattomatkin, kävijät jättävät paikkoihin omia jälkiään. Tyhjissä, menneisyyttä henkivissä huoneissa vallitsee odottava tunnelma. Syrjäseutujen talot saattavat kasvaa metsää ja hävitä pikkuhiljaa itsekseen luonnon voittaessa, mutta kaupunkien entiset asuintalot, virastot, tehtaat ja bensa-asemat odottavat tyynesti kohtaloaan - päätöstä purkamisesta tai uuteen loistoon saattamisesta.
Born in 1973 in Kouvola
Lives and works in Hämeenlinna
The relationship between photography and painting - that small, shaky interface between two different media - interests me. With image processing today, anyone can create a picturesque image, yet the physical application of paint to canvas is a completely different matter in its slowness and randomness. The starting points of my works are always in reality / observation and my work is based on photography. Photorealistic copying of an image, however, is not my goal, but more important is visual curiosity, nurturing subconscious minds, and conveying the mood.
I constantly photograph my surroundings, looking for new objects and angles. Sometimes light, shadow, or color alone is enough to get my attention. At times, one shot rises above the others and is selected as the material for the painting. Despite its origins, my painting process is very intuitive; during it, new layers, “filters,” and dimensions, sometimes surreal elements, appear in the image. A painter, like a photographer, is like a stage designer who, through subtle means of light, color, and cropping, can create the atmosphere they want in an image: threatening, melancholy, happy, dreamy, or imaginative.
In my works of recent years, I have depicted deserted, empty or dilapidated houses, spaces, buildings, and structures. Because of this, I was very excited to learn that I had access to the premises of the former County Government. The spirit of the empty places, the traces left by the people and the layers of time are fascinating. The abandoned buildings are in a kind of interlude: they are left with pieces from the past, but new, sometimes even unauthorized, visitors leave their own traces. The empty rooms, inspired by the past, have a waiting atmosphere. Houses in remote areas may grow in the woods and gradually disappear on their own as nature wins, but the former dwellings, agencies, factories and gas stations in the cities are quietly awaiting their fate - the decision to demolish or bring them back to new glory.
Huoneesta huoneeseen, 2022, 130 x 100 cm, öljy kankaalle
Room to room, oil on canvas
Syntynyt 1969 Joensuussa
Asuu Hyvinkäällä ja työskentelee Riihimäellä
Bad camping, memory fragility, 2021, puu, saarni, kumi, jäkälä, videoprojektio
wood, ash, rubber, lichen, video projection
Syntynyt 1976 Kirkkonummella
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Valtteri Kivelä on Helsingissä asuva kuvataiteilija (s.1976). Hän on lähtöisin Hämeenlinnasta, josta muutti pois vuonna 1996 aloitettuaan opiskelut Helsingissä. Taiteen maisteriksi Kivelä valmistui vuonna 2005 Taideteollisen Korkeakoulun Pallas-koulutusohjelmasta, opiskeltuaan sitä ennen myös Taidekoulu MAAssa. Kivelä on pitänyt näyttelyitä vuodesta 1999 lähtien. Hän maalaa tällä hetkellä lähinnä öljyväreillä, mutta on aikaisemmassa työskentelyssään käyttänyt myös mehiläisvahaa ja enkaustiikka-tekniikkaa. Lisäksi hän valmistaa satunnaisesti erilaisia painotuotteita, animaatioita, ääntä ja soittaa musiikkia kahdessa eri yhtyeessä.
Lääninhallituksen rakennus, johon näyttely tulee, on Kivelälle tuttu lapsuudesta, sillä tässä talossa työskenteli hänen isoisänsä K. A. Heiskanen ensin lääninherran sihteerinä ja sittemmin varatuomarina. Näyttelyyn tuleva teoskokonaisuus asetetaan esille vaarin työhuoneeseen ja se pohjautuu tämän elämään.
Born in 1976 in Kirkkonummi
Lives and works in Helsinki
Valtteri Kivelä is a visual artist living in Helsinki (b.1976). He comes from Hämeenlinna, where he moved in 1996 after starting his studies in Helsinki. Kivelä graduated with a master's degree in art from the Pallas degree program at the University of Art and Design in 2005, after which he also studied at the MAA School of Art. Kivelä has been holding exhibitions since 1999. He currently paints mainly in oil paints, but has also used beeswax and encastic techniques in his previous work. In addition, he occasionally produces a variety of printed products, animations, sound, and plays music for two different bands.
The building of the county government that houses the exhibition is familiar to Kivelä from childhood, as his grandfather K. A. Heiskanen first worked in this house as the secretary of the county governor and later as a deputy judge. The ensemble of works coming to the exhibition will be displayed in the grandfather's study and will be based on his life.
Terijoen hiekkaa (valoa, tuulta, varjoja), 2022, 122 x 153 cm, öljy mdf-levylle
Terijoki sand (light, wind, shadows), oil on mdf
Syntynyt 1968 Hämeenlinnassa
Asuu ja työskentelee Berliinissä & Glauburg-Stockheimissa, Saksassa ja Helsingissä
Born in 1968 in Hämeenlinna
Lives and works in Berlin & Glauburg-Stockheim, Germany and Helsinki
Improvisations Ajoutées (Improvisaatioita lisätty), 2022, kahden huoneen installaatio, offset paperille, muste, akryylivärit ja kovalevyt
Improvisations added, two-room installation, offset paper, ink, acrylic paints and hard disks
LEENA KURSU
Syntynyt 1958 Sallassa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Kuva kuvataulusta.
Muotona kuvataulu on yksi kokonaisuus. Se tekee mahdolliseksi esille erinomaisen erilaista kuvamateriaalia. Yksittäisillä kuvilla ei tarvitse olla jotain asiaa toistensa merkityksiin. Eikä kuvia joka tarvitsee erikseen nimetä. Nimike "kuvataulu" kattaa koko kokonaisuuden.
Nimeämättömyys antaa minulle, kuvan tekijänä tila olla vaikuttamatta katsojan tulkintaan oman mielikuvani tuottamalla sanoittalla.
Born in 1958 in Salla
Lives and works in Hämeenlinna
Picture of a picture board.
In the form of a picture board is one entity. It makes it possible to bring out an excellent variety of footage. Individual images don’t have to have anything to do with each other’s meanings. And no pictures that need to be named separately. The heading "picture board" covers the whole.
The anonymity gives me, as the author of the image, the space not to influence the viewer’s interpretation of the words produced by my own imagery.
Pahuuden kosketus, 2022, akryyliväri, piirustusmenetelmät, monotypia vanerille
A touch of evil, acrylic paint, drawing, monotype on plywood
Syntynyt 1977 Forssassa
Asuu ja työskentelee Forssassa
You got something in your hair, 2022, 160 x 90cm, akryyli
Syntynyt 1955 Riihimäellä
Asuu ja työskentelee Riihimäellä
Jotain pois pyyhittyä, pestyä, päälle maalattua, öljyväriä kankaalle = maalausprosessini.
Elävät kasvit, kasvinosat, kukinnot, varret, lehdet tai maljakkoon jääneet jo kuihtuneet kukat toimivat maalausteni lähtökohtana.
Töissäni pohdin aikaa, ajankulua, tätä hetkeä.
Kiertokulku, vuodenajat, ajankohtaiset tapahtumat vaikuttavat maalauksiini ja historia joka toistaa itseään.
Työn keskeneräisyys vie eteenpäin.
Elämä on keskeneräinen. Pienten asioiden merkitys suurenee.
Mitä jää jäljelle; ne kaikki jäljet, hiljaisuus, jotkut vaan pyyhkäistään pois.
Vanha kaktus on pudottanut kuivuneet kukintonsa, kerään ne talteen. Punainen väri on hyvin säilynyt.
Joskus tulee tämän punaisen vuoro.
Born in 1955 in Riihimäki
Lives and works in Riihimäki
Something wiped out, washed, painted over, oil paint on canvas = my painting process.
Living plants, parts of plants, inflorescences, stems, leaves or already withered flowers left in the vase serve as the starting point for my paintings.
In my work, I reflect on time, the passage of time, this moment.
The cycle, the seasons, the current events affect my paintings and the history that repeats itself.
The incompleteness of the work takes you forward.
Life is unfinished. The importance of small things is growing.
What is left; all these traces, silence, some but swept away.
The old cactus has dropped its dried-out inflorescences, collecting them. The red color is well preserved.
Sometimes it comes to this red turn.
Muistiinpanoja I, 2022, 140 x 150 cm, öljy kankaalle
Notes I, oil on canvas
Syntynyt 1964 Kuhmoisissa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Teokseni Valonsilpoja on osa suurempaa teoskokonaisuutta, Hyvän ja pahan kone. Esittelen sen nyt ensimmäistä kertaa yksittäisenä teoksena tässä näyttelyssä.
Hyvän ja pahan kone on veistoksellinen allegoria maailmasta, ajasta, elämästä ja sen etenemisestä. Sen läpi jokaisen ihmisen on kuljettava. Maailmankoneessa hyvän ja pahan rattaat pyörivät vastustamattomalla voimalla eteenpäin. Ihminen kulkeutuu näiden voimien kuljettamana syntymästä kuolemaan joskus ruhjoutuen, lipuen, madellen, kiitäen, tuntien onnellisuutta, onnettomuutta, rakkautta, vihaa, välinpitämättömyyttä, kauneutta, jne. tuntien elämän kaikki vivahteet. Koneen tahti on kuitenkin vääjäämätön. Se kuljettaa sisäänsä joutunutta vastustamattomasti eteenpäin kohti jotain, josta emme tiedä vielä mitään. Emme ymmärrä tätä ennen kuin sen kohtaamme, tuskin silloinkaan.
Teoksiini liittyy usein kiinteästi tarina tai kertomuksellinen ajatus. Koenkin olevani teosteni kautta pieni osa taiteen tradition tarinan kerronnan perinnettä. Tämäkin teos on kertomus matkasta nimeltä elämä.
Born in 1964 in Kuhmoinen
Lives and works in Hämeenlinna
My work Lightshredder is part of a larger body of work, The Machine of Good and Evil. I am now presenting it for the first time as a single work in this exhibition.
The machine of good and evil is a sculptural allegory of the world, time, life and its progression. Every person has to go through it. In the world machine, the wheel of good and evil spins forward with irresistible force. Driven by these forces, man is transported from birth to death, sometimes crumbling, fluttering, leaning, giving thanks, feeling all the
nuances of life, happiness, unhappiness, love, anger, indifference, beauty, etc. However, the pace of the machine is inevitable. It irresistibly moves the trapped inside towards something we know nothing about yet. We won’t understand this until we encounter it, hardly even then.
Theoxin is often inextricably linked to a story or narrative thought. I feel that through my works I am a small part of the tradition of telling the story of the tradition of art. This work, too, is a story about a journey called life.
Valonsilpoja, 2022, 215 x 215 x 80 cm, veistosinstallaatio / puu, teräs, valo / videoprojisointi Tatu Heinämäki ja Olli Larjo
Lightshredder, sculpture installation / wood, steel, light / video projection Tatu Heinämäki and Olli Larjo
JUHA LAURIKAINEN
Syntynyt 1955 Joutsassa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
”Miesten huone” käsittelee myrkyttynyttä maskuliinisuutta ja sen ilmenemistä yhden koko inhimillisen olemisen totaalisen väkivaltaisesti jälleen kerran kyseenalaistaneen yksinvaltiaan vallanpitäjän ja hänen ”hengellisen” hännystelijänsä hahmoissa.
Teoksen rakentamisprosessi on ollut minulle vastenmielinen välttämättömyys päästä käsittelemään niitä tuntemuksia ja sisältöjä, joita tämä täydellisen julma, aggressiivinen tyhmyys ja toksisuus edustaa.
Maailmaa, Eurooppaa hallitsevat edelleen suurelta osin tällaiset myrkyttyneet miehet ja heidän kaltaisensa ”hyvät veljet” verkostoineen ja heitä löytyy kaikilta vallan eri tasoilta ja kaikista vallan rakenteista kaikissa maissa. Ainoa todellinen muutos maailmassa elämän voittamiseen ja kukoistamiseen saadaan aikaan naisten luomalla ja rakentamalla tulevaisuudella.
Born in 1955 in Joutsa
Lives and works in Hämeenlinna
The “Men’s Room” deals with poisoned masculinity and its manifestation in the characters of one monopolist who once again violently questioned the entire human being and his “spiritual” stalker.
The process of constructing the work has been a repulsive necessity for me to get to deal with the feelings and contents represented by this utterly cruel, aggressive stupidity and toxicity.
The world, Europe, is still largely ruled by such poisoned men and their “good brothers” with their networks, and they are found at all levels of power and in all structures of power in all countries. The only real change in the world to overcome and prosper in life will be brought about by a future created and built by women.
Miesten huone, 2022, tilateos n. 2 x 5 m, esinekooste, lyijykynä, guassi
JEMINA LINDHOLM &
KAURA RAUDASKOSKI
Jemina Lindholm on syntynyt 1991 Loimaalla
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Jemina Inkeri Lindholm on Loimaalla syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, kuvataide- ja yhteisöpedagogi sekä tuottaja. Hän käsittelee teoksissaan läheisyyttä, sairautta ja terveyttä sekä yhdessäolon prosesseja, jotka ottavat usein videon, valokuvan tai rakennetun tilanteen muodon. Hän rakastaa yhdessä työskentelyä, koska se on oikealla tavalla tehokasta, radikaalisti turvallista ja mahdollistaa välittömän palautteen vastaanottamisen ja antamisen. Jeminan päämielenkiinnonkohteena ovat nykytaiteen, sairauden ja crip-teorian risteyskohdat.
Kaura Raudaskoski on syntynyt 1990 Naantalissa
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Kaura Raudaskoski on Naantalista kotoisin oleva, nykyään Helsingissä asuva kuvataide- ja yhteisöpedagogi, taiteilija ja filosofi. Häntä kiinnostaa taidekasvatuksen yhdistäminen moraalifilosofian, sukupuolentutkimuksen, feminististen käytäntöjen, teknologiakritiikin ja posthumanismin kanssa. Kauran monialaisia töitä yhdistää taiteen, keskustelun ja filosofisen ajattelun käyttäminen työkaluina kestävien tulevaisuuksien rakentamiseen ja yhteisymmärryksen lisäämiseen.
Yhdessä he muodostavat pedagogisen duon, joka on omistautunut feministiselle (pois)oppimiselle, pedagogiikalle ja tutkimukselle. Heidän työnsä keskittyy koulutuksiin, teemaopastuksiin ja keskustelutyöpajoihin julkisissa kulttuuri-instituutioissa, joissa pohditaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sukupuoleen, kyvykkyyteen, toimijuuteen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä queer-, crip- ja posthumanistisista näkökulmista. Jemina ja Kaura ovat molemmat FAQ-tutkimuskollektiivin jäseniä ja tekevät yleisötyötä eri museoinstituutioissa, tällä hetkellä Arkkitehtuurimuseossa.
Jemina Lindholm was born in 1991 in Loimaa
Lives and works in Helsinki
Kaura Raudaskoski was born in 1990 in Naantali
Lives and works in Helsinki
Opastus alkaa klo 13, 2022
Opastus alkaa klo 13 on osallistava taideteos, joka tutkii opastamista, sen historiaa ja käytäntöjä sekä siihen liittyvää valtaa ja tunteita. Lääninhallituksen talo erityispiirteineen avautuu teoksessa kaikkien osallistujien määrittämänä.
Saavutettavuustiedot ja osallistumiseen liittyvät lisätiedot julkaistaan myöhemmin. Teos on suomenkielinen.
The Guided Tour Starts at 1 pm
The Guided Tours Starts at 1 pm is a participatory work that explores guiding, its history and practices, and the power and emotions associated with it. The county administrative house with its special features unravels during the piece, collectively determined by the participants.
Accessibility information and additional information related to participation is only available in Finnish. The piece is held in Finnish.
Syntynyt 1978
Asuu ja työskentelee Tervakoskella
Katja Luoto on kuvataiteilija ja nykytaidekasvattaja. Hän on itse altistunut homeelle asuessaan hometalossa, ollut töissä rakennuksessa, jonka lattialistan välistä kasvaa sieniä ja oma lapsi lähtee koulutaipaleelle rakennuksessa, jossa on ilmanlaatuongelmia.
Videoteokseen Tableaux vivants Luoto pyysi Hämeessä asuvia burleskiesiintyjiä esiintymään videoklippeihin, jotka kommentoivat vallankäytön teemoja. Videoteoksen muoto sai inspiraationsa lääninhallituksen rakennuksen seinällä olevien maaherrojen kuvagallerian visuaalisesta ilmeestä. Teos on yhteisöllinen projekti: kuvattavat osallistuivat itse aktiivisesti projektiin – ajatuksia ja teemoja nousi kuvattavilta ja niitä pohdittiin yhdessä. Teemoina videoilla on mm. tasapainottelu tai identiteettinsä mahduttaminen yhteiskuntaan, tulla esiin / ottaa oma tilansa, naisten välinen solidaarisuus ja menneisyyden varjoista eroon pääseminen.
Teoksen lähtökohtana on tuoda esiin vakavia aiheita burleskiin liittyvän toisin kääntämisen, liioittelun, humoristisuuden ja karnevalismin keinoin. Tableau vivant, elävä kuva(elma), on historiallinen ilmiö, jossa on nähty yhteyksiä burleskin alkujuuriin.
Tekstiiliveistoksessaan Personae non gratae (ei-toivotut henkilöt) Luoto yhdistää ei-inhimillistä ihmisyyteen ja pohtii ihmisenä olemisen muotoja nykyhetkessä.
Lähtökohtana teokselle oli home, rakennuksissa ei-toivottu sieni. Monisoluisen sienirihmaston moninaisuus ulottuu kuitenkin ihmisen hyödyntämistä innovaatiosta, kuten antibiooteista ja entsyymiteollisuudesta laajemmin ekosysteemiimme. Homeita kasvaa kaikkialla ja ne ovat piilossa meiltä, ennenkuin ne ovat muodostaneet yhdyskunnan. Ne ovat rajoiltaan epämääräisiä, hallitsemattomissa. Emme pääse homeista eroon, ne voivat pysyä hengissä pitkään, odottaen parempia aikoja. Ihmiskehossa bakteereja, viruksia ja sieniä on enemmän kuin ihmissoluja.
Pilaantunut ja homehtunut nähdään teoksessa symbolina yhteiskunnallisesti: kaaokselle, tai niille ihmisille, jotka ovat ei-toivottuja, joiden toiminta on sääntöjen vastaista tai poliittisesti epäkorrektia. Homeen kaltainen on se toinen, joka sotkee kuvitteellisen järjestyksen, yhtenäisen identiteetin. Eri aikakausina ei-toivottuina henkilöinä ovat olleet rodullistetut, naiset, erilaiset seksuaaliset suuntautumisen omaavat ihmiset, vammaiset ja niin edelleen.
Teos on syntynyt halusta tuoda esiin moninaisuutta ja moninaisuuden tarpeellisuutta, se on kunnianosoitus sekä vähemmistöille, että luonnon moninaisuudelle ja sienten tärkeydelle ekosysteemissämme.
Born in 1978 in Riihimäki
Lives and works in Tervakoski
Katja Luoto is a visual artist and contemporary art educator. She herself has been exposed to mold While living in a homestead, she has been working in a building with mushrooms growing between the floorboards and her own child is leaving for school in a building with air quality problems.
For the video work Tableaux vivants, Luoto asked burlesque performers living in Häme to appear in video clips commenting on the themes of the exercise of power. The format of the video work was inspired by the visual look of the image gallery of the governors on the wall of the county government building. The work is a communal project: the subjects themselves actively participated in the project - ideas and themes emerged from the subjects and were discussed together. The themes of the videos are e.g. balancing or integrating their identity into society, emerging / taking their own space, solidarity between women and getting rid of the shadows of the past.
The starting point of the work is to bring out serious topics through the means of translation, exaggeration, humor and carnivalism associated with burlesque. Tableau Vivant, a living image (elma), is a historical phenomenon that has seen connections to the roots of burlesque.
In her textile sculpture Personae non gratae (unwanted persons), Luoto connects the non-human with humanity and reflects on the forms of being human in the present.
The starting point for the work was mold, an unwanted fungus in the buildings. However, the diversity of the multicellular mycelium extends from human-utilized innovation, such as antibiotics and the enzyme industry, to our wider ecosystem. Molds are growing everywhere and they are hidden from us before they have formed a community. They have vague boundaries, uncontrollable. We can’t get rid of mold, they can survive for a long time, waiting for better times. There are more bacteria, viruses and fungi in the human body than in human cells.
The polluted and moldy are seen in the work as a symbol socially: to chaos, or to those people who are unwanted, whose actions are illegal or politically incorrect. Like mold, it is the other that confuses the imaginary order, the unified identity. Unwanted individuals in different eras have been racized, women, people of different sexual orientations, people with disabilities, and so on.
The work was born out of a desire to highlight diversity and the need for diversity, a tribute to both minorities and the importance of nature and fungi in our ecosystem.
Tableaux vivants, 2022, videoprojisointi seinälle, kesto 10 min
Syntynyt 1967 Helsingissä
Asuu ja työskentelee Riihimäellä
Olen Lahden taideinsituutista 1994 valmistunut riihimäkeläinen taidemaalari.
Maalaaminen on minulle tapa hahmottaa ja nähdä. Liikun esittävän ja ei-esittävän välimaastossa. Keskiössä on väri.
Olen aina ammentanut töihini kuvastoa uskonnollisesta taiteesta.Olen kiinnostunut sen kauneudesta ja propagandasta sen takana.Palaa taivaalliseen tematiikkaan aika ajoin ja nyt maailmantilanne oli siihen otollinen.
Born in 1967 in Helsinki
Lives and works in Riihimäki
I am a painter from Riihimäki who graduated from the Lahti Art Institute in 1994.
Painting is a way for me to perceive and see. I move between performing and non-performing. The center is color.
I have always drawn on my work a catalog of religious art. I am interested in its beauty and the propaganda behind it. Return to the heavenly theme from time to time and now the world situation was favorable for it.
Käsittätehty, 2022, 170 x 150 cm, akryyli
Handmade, acrylic
Syntynyt 1973 Helsingissä
Asuu ja työskentelee Launosissa
Olen kiinnostunut asioiden esillepanosta ja asioiden esittämisen eri tavoista. Viime aikoina olen työskennellyt esimerkiksi animaation ja kolmiulotteisten paperista rakennettujen, maalattujen pienoisveistosten sekä akvarellimaalausten parissa. Teosteni aihemaailma liikkuu jossain koetun, luetun, nähdyn ja kuvitellun välimaastossa. En pyri kuvittamaan tapahtumia, vaan keräämään ikään kuin kokoelman ympäröivästä todellisuudesta, jossa olen itse se keräilijä, joka havainnoi ja järjestelee maailmaansa. Näyttämö 2022- näyttelyssä esitän neljä kuvitteellista karttaa. Teosten alkuidea syntyi kartta-arkistohuoneesta, jossa ne ovat esillä.
Born in 1973 in Helsinki
Lives and works in Launonen
I am interested in presenting things and the different ways of presenting things. Recently, I have been working on animation and three-dimensional sculptures made of paper, as well as watercolors. The subject world of my works moves somewhere between what is experienced, read, seen and imagined. I do not seek to illustrate events, but to collect, as it were, a collection of the surrounding reality in which I myself am the collector who perceives and organizes his world. In Stage 2022, I present four imaginary maps. The initial idea of the works arose from the map archive room where they are displayed.
Kuvitteellinen kartta 2, 2022, 135 x 200 cm, akvarelli
Imaginary map 2, watercolor
Syntynyt 1973 Soinissa
Asuu Sarkolassa ja työskentelee Tampereella
Näyttelyn teokset ovat vuonna 2022 valmistuneita öljyvärimaalauksia. Lähtökohtana niissä ovat olleet tavalliset näkymät, joissa ilmenee jotain, mikä ei tunnu kuuluvan tilaan. Tämä ilmenee maalauksissa värillisinä pilvinä, huojuvina valoina ja välkkeenä maan pinnassa. Arjesta kumpuavat usein elämämme käänteen tekevät kohdat ja siksi tavallisuus on näyttämöistä ihmeellisin.
Näyttelyn teokset ovat vuonna 2022 valmistuneita öljyvärimaalauksia. Niiden lähtökohtana ovat olleet tavalliset näkymät, joissa ilmenee jotain, joka ei tunnu kuuluvan esitettyyn tilaan. Maalauksissa tämä ilmenee värillisinä pilvinä, huojuvina valoina ja välkkeenä maan pinnassa. Arjesta kumpuavat usein elämämme käänteentekevät kohdat ja siksi tavallisuus on näyttämöistä ihmeellisin.
Paula Ollikainen on Sarkolassa asuva ja Tampereella työskentelevä kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014. Teoksia on mm. Kulturamt Landeshauptstadt Düsseldorfin, Helsingin taidemuseon, Turun kaupungin taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Kansallisgallerian, Valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa. Hänen seuraava yksityisnäyttelynsä avautuu Galleria Katariinassa Helsingissä toukokuussa 2023.
Born in 1973 in Soini
Lives in Sarkola and works in Tampere
The works in the exhibition are oil paintings completed in 2022. The starting point in them has been the usual views that reveal something that doesn’t seem to belong in the space. This manifests itself in the paintings as colored clouds, swaying lights, and flickering on the surface of the earth. Everyday life often reveals the turning points in our lives, and that is why ordinaryness is the most wonderful of the scenes.
The works in the exhibition are oil paintings completed in 2022. They have been based on ordinary views, which reveal something that does not seem to belong to the state presented. In the paintings, this manifests itself as colored clouds, swaying lights, and flickering on the surface of the earth. Everyday life often revolves around the turning points of our lives, and that is why ordinaryness is the most wonderful of the scenes.
Paula Ollikainen is a visual artist living in Sarkola and working in Tampere. He graduated with a master's degree in fine arts from the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki in 2014. Kulturamt Landeshauptstadt in the collections of the Düsseldorf Art Museum, the Helsinki Art Museum, the City of Turku Art Museum, the Tampere Art Museum and the National Gallery, the State Art Commission. His next solo exhibition will open at Galleria Katariina in Helsinki in May 2023.
Vaaleanpunainen tomu, 2022, 120 x 95 cm, öljy kankaalle
Pink dust, oil on canvas
Syntynyt 1964 Kuopiossa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Katri Stenberg
taidemaalari
s.1964 Kuopiossa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Opiskellut Kuvataideakatemiassa 1984-1989
Taidemaalariliiton, Ars-Hämeen ja Hämeenlinnan taiteilijaseuran jäsen
Pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteis- ja ryhmänäyttelyihin vuodesta 1989 alkaen. Yksityisnäyttelyitä mm. TM-galleriassa Helsingissä, Taidesalongissa Helsingissä Taidekeskus Mältinrannassa Tampereella, Galleria Saskiassa Tampereella, Galleria KONEessa Hämeenlinnassa.
Teoksia mm. suomen valtion, Paulon säätiön, Hämeenlinnan taidemuseon ja kantahämeen keskussairaalan kokoelmissa.
Tulossa yksityisnäyttely Taidehalli Hämeeseen keväällä 2023.
Näyttelyteoksissani olen maalannut mullasta ylös nostettuja juuria. Ne tuovat usein näkymättömissä olevat yhteydet ja rihmastot näkyviksi. Juuret on revitty irti kasvualustastaan, mutta niissä on myös merkkejä uudesta kasvusta. Teosten nimissä juuret vertautuvat myös ihmisen elämän vaiheisiin: Yhteiset juuret, Solmukohta, Voimajuuret ja Uusi alku.
Solmukohta I, 2022, 120 x 100 cm, öljy kankaalle
Knot I, oil on canvas
Syntynyt 1994 Imatralla
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Saimi Suikkanen kuvaa maalauksissaan päiväkirjamaisia hetkiä. Teokset syntyvät puhelimella räpsittyjen kuvien tai nopeasti rustattujen muistiinpanojen pohjalta. Taiteellaan hän tuo näkyväksi pieniä yksityiskohtia, jotka jäävät usein arjen keskellä huomaamatta. Viime aikoina hän on kuvannut teoksissaan myös kaipuuta juhlien ja rientojen pariin.
Saimi Suikkanen (s.1994, Imatra) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta vuonna 2017 ja viimeistelee tällä hetkellä Kuvataiteen maisterin opintojaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.
Born 1994 in Imatra
Lives and works in Helsinki
Saimi Suikkanen depicts diary-like moments in his paintings. The works are created on the basis of shuffled images or quickly crumpled notes on the phone. With his art, he brings out small details that are often overlooked in the middle of everyday life. Recently, he has also portrayed in his works a longing for celebrations and races.
Saimi Suikkanen (b. 1994, Imatra) graduated as a visual artist from Saimaa University of Applied Sciences in Imatra in 2017 and is currently completing her Master of Fine Arts studies at the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki. He lives and works in Helsinki.
Eyeshadow play, 2022, 45 x 40 cm, öljy kankaalle
oil on canvas
Syntynyt 1964 Janakkalassa
Asuu ja työskentelee Hämeenkoskella
Näyttämökuvia Kesänäyttelyn nimi, Näyttämö, on inspiroiva kuten myös näyttelypaikan historialliset puitteet.
Maalauksieni teema, ajan kerroksellisuus, aika-akseli, ilmenee konkreettisesti maalauspohjieni kerroksellisessa elämässä , ensimmäiset kuvat näille kankaille olen maalannut 2017 ja melkeinpä vuosittain työstänyt aina uuden kuvan eli päällemaalannut paksumpia kerroksia syrjäyttäen vanhat kuvat ja tarinat. Talvella 2022 maalauspinnoilla kävi
useampikin kuvallinen maailma, joita edelleen päällemaalasin yhä paksummin kunnes kuvat saivat nykyiset ilmeensä …. kenties jonain päivänä taas maalaan niiden päälle uuden näkymän, kuvan elämän näyttämöltä ….
Maalausprosessini on intuitiivinen, tietoista valintaa on pyrkimys Valon ja toivon näkymiin. Maalauksissa elementteinä ilmenee Luonto kaikkineen , kulttuuriset rakennelmien jäänteet, ihmisfiguuri tai sen kaltaiset hahmot - katsomassa, etsimässä, unelmoimassa, muistamassa, luopumassa, uudistamassa, kiittämässä, toivomassa, ihmettelemässä kaiken yhteyttä.
Born in 1964 in Janakkala
Lives and works in Hämeenkoski
Stage photos The name of the summer exhibition, Stage, is inspiring as is the historical setting of the venue.
The theme of my paintings, the layering of time, the time axis, manifests itself concretely in the layered life of my painting bases, the first pictures on these canvases I painted in 2017 and almost every year I always worked on a new picture, repainting thicker layers, displacing old pictures and stories. In the winter of 2022, several pictorial worlds visited the painting surfaces, which I painted over and over until the images got their current look…. perhaps one day I will paint a new view on them again, a picture of the stage of life….
My painting process is intuitive, a conscious choice is the pursuit of the prospects of Light and Hope. In the paintings, the elements are Nature with everything, cultural remnants of structures, a human figure or similar figures - watching, searching, dreaming, remembering, giving up, renewing, giving thanks, wishing, wondering about everything.
Näyttämökuvia 1, 2022, 130 x 200 cm, öljy kankaalle
Scenes 1, oil on canvas
Syntynyt 1973 Hämeenlinnassa
Asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa
Anne Tamminen on kuvataiteilija, joka käyttää teoksissaan eri välineitä, medioita ja tilaa. Tamminen on toiminut taiteilijana 90-luvulta lähtien ja valmistunut Kuvataideakatemiasta 2013. Hänen teoksiaan on mm. Kiasman, HAM:n ja Suomen valtion kokoelmissa. Timo Seppälä on freelance muusikko, joka asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa.
Ääni-installaatio rinnastaa karua faktaa sekä tekstiä rakennusperimän tuhoamisesta ja rakennussuojelusta erittäin vahvasti suojeltuun ja erityiseen tilaan. Konsepti ja suunnittelu, Anne Tamminen. Tekninen toteutus ja musiikki Timo Seppälä. Tekstit ovat otteita Anne Tammisen keräämistä ja Jonni Roos:n ja Inka-Maria Laitila Tammiselle aiemmin kirjoittamista teksteistä.
Born in 1973 in Hämeenlinna
Lives and works in Hämeenlinna
Anne Tamminen is a visual artist who uses various instruments, media and space in her works. Tamminen has worked as an artist since the 1990s and graduated from the Academy of Fine Arts in 2013. Her works are included in the collections of Kiasma, HAM and the Finnish state.
Timo Seppälä is a freelance musician who lives and works in Hämeenlinna.
The sound installation equates the harsh fact and the text about the destruction of the building heritage and building protection with a very strongly protected and special space.
Concept and design are by Anne Tamminen. Technical implementation and music by Timo Seppälä. The texts are excerpts from texts collected by Anne Tamminen and previously written by Jonni Roos and Inka-Maria Laitila Tamminen.
Sisäänkirjoitettua aikaa II, 2022, ääni-installaatio, luuppi
Recorded time II, sound installation, loop
Syntynyt 1982 Ylöjärvellä
Asuu ja työskentelee Helsingissä
Kari Vehosalon taiteen ytimessä on humanismin perinne; toisin sanoen aito kiinnostus ihmiselämän monimutkaisuutta kohtaan. Vehosalo pyrkii vastaamaan tähän monimuotoisuuteen kuvamaailmalla, joka asettaa meidät pohtimaan inhimilliseen olemassaoloon ja katseen valtaan liittyviä kysymyksiä. Ihminen, yksilönä tai ryhmän jäsenenä, on pääroolissa maalauksien hillittyä draamaa tihkuvalla näyttämöllä.
Inhimillisten käytäntöjen, kielen ja symbolien teatraalinen romahdus kuvataan Vehosalon teoksissa usein suljettuissa huonetiloissa tai näyttämön kaltaisissa asetelmissa, joissa normaalit käytännöt muuttuvat oudoiksi riiteiksi. Hahmot kahdentuvat tai leikkautuvat, muuttuen kehosta kuvaksi, jolle kaikki on mahdollista.
Maalausten monokromaattinen värimaailma korostaa teosten omaehtoista, toteavaa maailmaa: ne eivät pyri yksi yhteen todellisen kanssa, vaan fokusoivat katseemme harkituin elein ja keinoin siihen, mikä itse maalauksessa, sen luomassa kuvitteellisessa tilanteessa, on olennaista. Teosten viileän pinnan alla on jotain salaperäistä, viettelevää – jotain, mikä syöpyy muistiin ja jää vaivaamaan.
*Kari Vehosalo (s. 1982) on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Vehosalo työskentelee useilla välineillä. Hänen teoksia on useissa merkittävissä kokoelmissa: mm. Kiasma - Suomen nykytaiteen museo, Sara Hildenin taidemuseo, HAM - Helsingin taidemuseo. Vehosalo sai Ars Fennica palkinnon vuonna 2018.
Born in 1982 in Ylöjärvi
Lives and works in Helsinki
At the heart of Kari Vehosalo's art is the tradition of humanism; in other words, a genuine interest in the complexity of human life. Vehosalo seeks to respond to this diversity with a world of images that makes us reflect on issues related to human existence and the power of the gaze. Man, as an individual or as a member of a group, plays a major role in the subdued drama of the paintings.
The theatrical collapse of human practices, language, and symbols is depicted in Vehosalo’s works in often enclosed rooms or stage-like setups where normal practices turn into strange rites. The characters are doubled or cut, transforming the body into an image for which anything is possible.
The monochromatic color world of the paintings emphasizes the self-contained, declarative world of the works: they do not strive one with the real, but focus our gaze with thoughtful gestures and means on what is essential in the painting itself, in the imaginary situation it creates. Beneath the cool surface of the works is something mysterious, seductive — something that erodes into memory and remains bothering.
* Kari Vehosalo (b. 1982) graduated as a visual artist from Lahti University of Applied Sciences and a Master of Arts from the University of Art and Design Helsinki. Vehosalo works with several tools. His works are in several significant collections: e.g. Kiasma - Museum of Finnish Contemporary Art, Sara Hilden Art Museum, HAM - Helsinki Art Museum. Vehosalo received the Ars Fennica award in 2018.
There is a gap in between, where I end and you begin, 2022, 3d mallinnus, laserintraus polyamidi, akryyli, rst
3d modeling, laser sintering, polyamide, acrylic, stainless steel
Syntynyt 1977 Raumalla
Asuu ja työskentelee Nokialla
Jarno Vesala on Nokialla työskentelevä ja asuva kuvanveistäjä ja kuvataiteilija. Vesala on tunnettu installaatioistaan, joissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja, kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa ja ääntä kokonaisuuksiksi, joissa katsojalla on oma paikkansa tapahtumien kulussa. Teos on usein yhtä aikaa kuin staattinen kolmiulotteinen valokuva sekä katsojan ympärillä rauhallisesti elävä kohtaus. Pienten eleiden kautta Vesala herättää kysymyksiä ihmisenä olemisesta. Teoksissa katsoja astuu keskelle jännittynyttä ja tunnelmallista otosta, jossa hänen toimintansa ja liikkeensä muuttavat ympäröivää tarinaa ja sen tunnelmaa.
Born in 1977 in Rauma
Lives and works in Nokia
Jarno Vesala is a sculptor and visual artist working and living in Nokia. Vesala is known for its installations, which combine several forms of artistic expression, such as moving image, sculpture and sound into entities where the viewer has a place in the course of events. The work is often at the same time as a static three-dimensional photograph and a scene living calmly around the viewer. Through small gestures, Vesala raises questions about being human. In the works, the viewer steps into the middle of a tense and atmospheric shot, where his actions and movements change the surrounding story and its atmosphere.
Vesala was elected Young Artist of the Year in 2013. He graduated as a visual artist from Tampere University of Applied Sciences in 2004, and his works have been exhibited in several solo and group exhibitions in Finland and abroad.
Epilogi, 2022, veistos- ja videoinstallaatio
Epilogue, sculpture and video
Syntynyt 1974 Oulaisissa
Asuu ja työskentelee Tampereella
Olen ajatellut sitä, miten koko elämä voi pysähtyä yhteen pieneen tilaan, vuosiksi.
Päivät ja yöt samassa paikassa.
Äiti käy vaihtamassa asentoasi, lopulta ehkä vain käden paikkaa.
Huolenpidossa on paljon uskoa, toivoa.
Suurin niistä on rakkaus.
Niin kauan kuin napit ovat pyjaman etupuolella,
On kaikki hyvin.
Pian taas kuolet, hyvästi nyt.
Hyvin se menee.
Saat freesioita, tuoksuherneitä, liljoja.
Lainaus on Sanna Karlströmin kirjasta, Saatesanat. Siihen tiivistyy paljon sellaisia tunteita ja havaintoja, joihin samaistun. Voimattomuus, epäusko ja hämmennys lähestyvän kuoleman edessä. Suru tuli vasta myöhemmin, keskellä kirkasta päivää.
Hanna Vihriälä on Tampereella asuva kuvataiteilija. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta, Kuvanveiston osastolta vuonna 2003. Hänen teoksiaan on ollut esillä Helsingissä Galleria Sculptorissa ja Galleria Forum Box:ssa ja Kiasmassa “Kimpassa” — näyttelyssä. Vihriälä on toteuttanut useita julkisia teoksia ja hänen töitään on mm. Amos & Andersonin, Kiasman ja Wäinö Aaltosen museoiden kokoelmissa.
Vihriälän työskentelyssä pysyvän kiinnostuksen kohteita ovat alueet, jotka jäävät kuvanveiston, maalauksen ja graafisuuden välimaastoon. Jokin materiaalinen jännite pysyvyyden ja haurauden välissä.
Born in 1974 in Oulais
Lives and works in Tampere
I’ve been thinking about how your whole life can stop in one small space for years.
Days and nights in one place
Mother will come to change your position, but eventually just a hand.
There’s a lot of faith, a lot of hope in care. The greatest faith is love.
As long as the buttons are on the front of the pajamas
Everything is fine.
Soon you’ll die again, goodbye for now.
Everything will be fine.
You get freesia, fragrance peas, lilies.
The quote is from Sanna Karlström’s book, Saatesanat. It sums up a lot of emotions and observations that I identify with. Powerlessness, disbelief and confusion in the face of impending death. The grief didn’t come until later, in broad daylight.
Hanna Vihriälä is a Tampere based artist. Vihriälä graduated from the Sculpture department of the Academy of Fine Arts in Helsinki in 2003. Her works have been exhibited at Galleria Sculptor and Galleria Forum Box and at Kiasma in Helsinki. Vihriälä has created several public works and her work is present in the the collections of Amos Anderson’s, Kiasma and Wäinö Aaltonen museums. Areas of permanent interest in Vihriälä’s work remain in sculpture, painting, and graphics. She has material relational intensity between permanence and fragility in her work.
Nousutuki, 2020, akryylihelmet, vaijeri
Ascent support, acrylic beads, wire